Suomea soimataan saamelaisten ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
Suomi on saanut vuodesta toiseen tahran maabrändiinsä, kun YK:n ihmisoikeusneuvosto on joutunut antamaan Suomelle huomautuksia saamelaisten oikeuksien rikkomisesta.
YK:n alkuperäiskansa- ja heimosopimus, ILO 169, takaa alkuperäiskansoille oikeuden ylläpitää omaa kulttuuria, kieltä ja perinteisiä elinkeinoja. Suomi on vuodesta 1989 lähtien yrittänyt liittyä ILO:n sopimukseen, mutta ei ole onnistunut täyttämään sen ehtoja.
Lukuisat komiteat ja työryhmät ovat laatineet lukuisia raportteja saamelaisasiasta. Niistä viimeisin, akateemisen työryhmän 1 300-sivuinen raportti, julkaistiin lokakuussa 2006. On tultu tilanteeseen, jossa kaikki osapuolet myöntävät, että ainoastaan poliittinen sopimus valtion ja saamelaisten välillä voi ratkaista maanomistuskiistan.
Tällä hetkellä Lapissa jokaisesta neliömetristä väitellään. Kuka omisti milläkin vuosisadalla minkäkin tilan. Kiisteltävää on paljon. Enontekiön kunnan pinta-ala on 8 391 neliökilometriä, 40 kertaa Helsingin kokoinen alue. Saamelaiset yrittävät osoittaa kollektiivisen satoja vuosia vanhan omistusoikeutensa. Muut maanomistajat pelkäävät omistuksiensa puolesta.
Nyt määritellään etnistä tosi-saamelaisuutta, jossa metsä- ja kolttasaamelaiset jäävät vähemmistöksi porosaamelaisten ottaessa johtoasemaa. Saamenmaa saamelaisille -?liike kerää kannatusta ja konflikti kytee.
Yksi häviäjä on ainakin varma, jos alkuperäiskansojen oikeudet toteutuvat: suuret metsä-, kaivos- ja energiayhtiöt. Alkuperäiskansat ovat kapitalismin kannalta hankalia, sillä he eivät usko, että maa, vesi ja ilma voivat olla yksityisomaisuutta.
Kiista on kärjistynyt metsähakkuisiin. Saamelaiset ovat valittaneet niistä YK:n ihmisoikeuskomitealle, joka päätyi saamelaisten kannalle marraskuussa 2005. Komitea päätti, että hakkuista tulisi pidättäytyä, jos vaikutukset poronhoitoon ovat kielteiset.
Metsäyhtiöt ja Metsähallitus ovat jatkaneet hakkuita. Viimeksi vuoden 2009 alussa Suomen Luonnonsuojeluliitto vaati Metsähallitusta lopettamaan ikimetsien kaatamisen. Hakkuut ovat kiristäneet ilmapiiriä ja väkivallalla on uhattu eri osapuolia.
Metsähakkuista väitellään työllisyyskysymyksenä. Työllistääkö metsätalous- vai porotalous enemmän?
Lapsiasiavaltuutetun toimisto julkaisi vuonna 2008 tutkimuksen, jonka mukaan saamelaisnuorista 70 prosenttia haluaa asua perinteisillä kotiseuduillaan. Tämä on mahdotonta, jos nuorille ei ole tarjolla töitä. Työttömyys on Lapissa kaksi kertaa suurempaa kuin Etelä-Suomessa.
Katoavatko viimeisetkin Lapin työpaikat, jos saamelaiset saavat maat hallintaansa? Toiset pitävät maanomistusta viimeisenä naulana arkkuun, toiset taas näkevät sen pelastajana.
_______________
Mapuchet & Chile
Karabinieerit tappoivat Chilessa elokuun alussa 24-vuotiaan Jaime Mendoza Collíon ampumalla häntä selkään. Hän oli yhdessä 50 mapuchen kanssa valtaamassa esi-isilleen kuulunutta farmia. Tapauksen seurauksena pääkaupungissa Santiagossa puhkesi väkivaltaisia mellakoita.
ILO:n sopimuksen kiistellyin osa niin Chilessä kuin Suomessakin koskee alkuperäiskansojen oikeutta maahan ja veteen. Mapuchejen filosofian mukaan ”maa ei kuulu ihmiselle, vaan ihmiset maalle”.
Chile otti suuren edistysaskeleen, kun se ratifioi ILO:n sopimuksen syyskuussa 2008. Chile on kuitenkin yrittänyt tulkita osia sopimuksesta mapuchejen maaoikeuksia vähentävästi. Ongelmia on aiheuttanut myös Chilen viranomaisten käytäntö tuomita maanomistusoikeutta vaatineita mapucheja terrorismilainsäädännön nojalla.
Viimeksi toukokuussa Amnesty International huomautti tästä. Sitä ennen asialla on ollut YK:n ihmisoikeusneuvosto. YK:n erityisraportoija Martin Scheinin sanoi Santiago Timesin haastattelussa toukokuussa 2009, että ”ketään ei voida sulkea lain ulkopuolelle vain siksi, että heillä on mapuche-etunimi.”
_______________
Artikkelin pitkä versio linkkeineen Voiman verkkolehdessä Fifissä.
Jarmo Pykälä
