Vuosi 2010 on valittu Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan vuodeksi.

Vuosi 2010 on valittu Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan vuodeksi. ”Minulla ei ole suuria odotuksia EU:n ensi vuoden kampanjasta”, norjalainen tutkija ja aktivisti Asbjørn Wahl sanoo. ”Se keskittyy oireisiin, ei syyhyn.”

Koko EU:ssa köyhiä oli vuonna 1983 kahdeksan prosenttia, vuonna 2007 jo lähes 12 prosenttia. Köyhyys on suhteellista, mutta on selvää, että se on lisääntynyt hyvinvointimaissa.

Hänen mukaansa köyhyyttä moralisoidaan, mutta rakenteelliseen köyhyyteen ei puututa.

Wahl puhui marraskuun lopussa Pohjoismaiden Suomen instituutin Nifinin järjestämässä keskustelutilaisuudessa Mitä köyhyys maksaa? Siellä pureuduttiin kysymyksiin pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Asiantuntijat Pohjoismaista kertoivat, että kyllä, hyvinvointivaltio on menetty.

Seminaari alkoi Ny Tidin päätoimittaja Noora Hämäläisen puheenvuorolla, jossa hän huomautti, että yhä useamman ulottuvilta katoaa se, mitä pidetään normaalina. Yksinhuoltajaäidillä ei välttämättä ole varaa lapsen (saati omiin) harrastuksiin tai koulukuviin.

Asbjørn Wahl puhuu hyvinvointivaltiosta menneessä aikamuodossa. Hänen mukaansa hyvinvointivaltion perusta oli siinä, että yksityistä pääomaa hallitsi investointeja koskeva lainsäädäntö, luottokontrolli, sidottu valuutanvaihto, laaja julkinen sektori, työvoimalainsäädäntö ja pääoman kontrollointi.

Vallan siirryttyä vasemmistolta oikeistolle Pohjoismaissa hyvinvointivaltion perusteet on yksi kerrallaan tuhottu. Wahlin tilastojen mukaan Norjassa eu-standardeilla mitattuna vuonna 1983 alle neljä prosenttia väestöstä oli köyhiä, vuonna 2007 lähes kuusi prosenttia.

Wahl ajaa suurempia sosiaaliavustuksia, hänen mukaansa se on ainoa pelastus köyhille. Kun käytettävänä on enemmän rahaa, on mahdollista saavuttaa ihmisarvoinen elämä ja saada sitä kautta kiinni työelämästä. ”Nyt vain rikkaat rikastuvat.”

Hannele Huhtala