Frank Millerin sarjakuvia yhdistävä lohduttomuus ja onnellisten loppujen vähäisyys kulminoituu Sin City -sarjassa.

FRANK MILLER uudisti supersankarisarjakuvat 1980-luvulla Batman-albumillaan Dark Knight Returns ja jatkoi puhdistustaan ensimmäisellä Sin Cityllään 1990-luvun alussa. Millerin sarjakuvia yhdistävä lohduttomuus ja onnellisten loppujen vähäisyys kulminoituu Sin City -sarjassa. Groteski mustavalkoinen maailma nostaa pääosaan viheliäisen kaupungin, jossa poliisit ovat rosvoja ja rikolliset tosirosvoja.

Sarjan hienointa antia on sen jatkuvuus ja epälineaarisuus. Albumit limittyvät toisiinsa tiiviisti hahmojen tai tapahtumien kautta, mutta siltikään niiden tarinat eivät välttämättä liity toisiinsa.

Miller ilmoitti ensimmäisen Sin City -albumin aikoihin, että tässä kaupungissa kaikilla mimmeillä on painovoimaa uhmaavat rinnat. Ja autot ja aseet ovat isoja. Samaan tyyliin jatkaa sarjan seitsemäs osa Takaisin helvetistä, jossa epäonnistujat ja muut syrjäytyneet rämpivät edelleen kaupungin sontaisilla kujilla. Tälläkin kertaa uusien hahmojen lomaan on saatu häärimään vanhoja tuttuja ja mafiapomo Wallenqvist tietenkin on ujuttanut rikolliset lonkeronsa aivan kaikkialle. Aiheesta pyöräytetty elokuva on herättänyt ihastusta ja vihastusta pitkin kesää. Näitä tunteita voi tarkastella pidemmälle tarttumalla albumiin.

Frank Miller: Sin City 7. Takaisin helvetistä. 300 s. Like 2005.

Jari Tamminen