Economist-lehden mukaan Suomen puolustus on Euroopan kärkeä, ja silti sitä vahvistetaan.
Suomen puolustusvoimat sätkii henkitoreissaan, sillä takana on ankaria leikkauksia ja varuskuntien lakkautuksia. Varusmiesten määrä on kutistettu olemattomiin, ja jäljellä olevat miehetkin ovat rapakuntoisia. Näinhän meille on julkisuudessa kerrottu.
Kansainvälisesti arvostetun The Economist -lehden toimittaja Edward Lucas on toista mieltä. Hän kirjoitti syyskuussa ilmestyneessä European Voice -lehdessä, että Suomi virittää jo ennestään mahtavaa puolustustaan.
”Harvat tajuavat, että vain 5,3 miljoonan asukkaan maalla on Euroopan suurimmat tykistövoimat ja yksi kehittyneimmistä ilmavalvontamekanismeista.”
Lucas kehuu huipputasoisiksi myös erikoisjoukkojamme, tietoverkkopuolustustamme ja sotilastiedusteluamme.
Suomi ilmoitti maaliskuussa ostavansa Yhdysvalloilta 178,5 miljoonalla eurolla ilmasta maahan ammuttavia JASSM-ohjuksia. Lucasin mukaan ne ovat ydinasepelotteen jälkeen tehokkainta, mitä rahalla saa. Yhdysvallat ei ole aiemmin myynyt JASSM-ohjuksia edes yhdellekään Nato-maalle.
Armeijan edustajien puheissa Suomen puolustus on nykyään kaikkea muuta kuin mahtava. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen esitti viime vuoden lokakuussa Taloussanomissa huolensa puolustusvoimien säästötoimista. Hänen mukaansa niillä on ”pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen puolustuskykyyn”.
Tämän vuoden helmikuussa Ilta-Sanomien haastattelema eläköitynyt eversti Erkki Nordberg ”tyrmistyi” leikkauksista: Jatkosodassa maatamme puolusti yli 500 000 suomalaista ja 240 000 saksalaista. Vuonna 2015 sodanajan miesvahvuus on 230 000.
Voima ei tavoittanut Puheloista kommentoimaan Lucasin jutun väitteitä. Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara sanoi kuitenkin arvelevansa, ettei Lucas ole perillä suomalaisesta puolustuksesta.
”Jutussa Suomi esitetään sotilaallisena suurvaltana. Kaikki tietävät, ettei se pidä paikkaansa. Korkeintaan 70 JASSM-ohjusta ei tee maastamme sotilasmahtia.”
Myös eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten Jussi Niinistön mielestä Lucas maalaa ruusuisen kuvan Suomen puolustuksesta.
”Puolustusvoimat on tällä hetkellä hyvin vaikeassa tilanteessa, kun puolustusvoimauudistus ja puolustusbudjetin mittavat leikkaukset ajoittuvat samaan ajankohtaan. Hallitus haastaa vastuuttomalla tavalla puolustusvoimien kyvyn hoitaa sille määrätyt tehtävät.”
Niinistön mukaan puolustusvoimilla riittää ongelmia: Varusmiehillä ei ole tarpeeksi maastovuorokausia, ja merivoimilta vähennetään alusten merivuorokausia sekä ilmavoimilta lentotunteja. Lisäksi reserviläisten kertausharjoitukset on lopetettu melkein kokonaan, mitä Niinistö pitää edesvastuuttomana.
Suomi panostaa tällä hetkellä vahvasti ohjuksiin. Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun lopussa, että puolustusministeriö valmistelee kehittyneiden Eurospike-ohjusten ostamista maa- ja merivoimille.
Karhuvaaran mukaan kyse on siitä, että puolustusvoimat päivittää asejärjestelmiään ajan tasalle.
”Meillä ei ole varaa kehittää kaikkia puolustuksen osa-alueita samanaikaisesti. Nyt ovat vuorossa ohjukset”.
Niinistö pitää JASSM-ohjusten ostamista perusteltuna.
”Hankinnan ajoitusta voidaan kyllä kritisoida, sillä se vaikeuttaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa muiden tarpeellisten hankintojen tekemistä. Esimerkiksi tälle vaalikaudelle suunniteltua alueellisten joukkojen varustamista joudutaan karsimaan ja siirtämään.”
Eero Karhuvaara ei pidä Suomen aseistusta erityisen vahvana verrattuna moniin muihin maihin.
”Esimerkiksi Ruotsilla on tuplabudjetti Suomen puolustusvoimiin nähden. Heillä on muun muassa hyvin vahva ilma-ase.”
Toisenlaisiakin näkemyksiä Ruotsin ja Suomen voimasuhteista on esitetty. Vuonna 2008 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen silloinen tutkimusjohtaja Roope Uusitalo kirjoitti kolumnissaan, että Suomi on muihin Pohjoismaihin verrattuna melkoinen sotilasmahti: ”Suomen armeijan miesmäärä on yli kaksi kertaa muiden Pohjoismaitten asevoimien yhteenlaskettu vahvuus.” Uusitalo viittasi silloiseen 350 000 sotilaan sodanajan vahvuuteen, jota on siis nyt leikattu.
Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara muistuttaa, että Ruotsi ja Suomi ovat puolustuksellisesti aivan erilaiset maat. Ruotsissa painotetaan kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista, kun taas Suomessa pääpaino on maanpuolustuksessa.
Elina Ruhanen
