Eduskuntatalon edessä nähty nälkälakkolainen yrittää estää Suomen vesien kauppaamista ulkomaille.
”Korruptoitunut hallitus” lukee asuntovaunussa, joka on törröttänyt Eduskuntatalon edessä jo viikkotolkulla. Nälkälakossa oleva Marko Sihvonen on ilmoittanut, että nyt on ”meneillään luonnonvarojen ja kansallisomaisuuden yksityistäminen monilla pohjavesialueilla”.
Pelko vedestä ei ole haihattelua. Worldwatch Institute on julistanut, että ”vesivaje saattaa olla aikamme väheksytyin maailmanlaajuinen ympäristöhaaste”.
Myös bisnesmaailma tietää vesikriisin vakavuuden. Water Scarcity & Climate Change: Growing Risks for Businesses & Investors -raportti varoittaa yrityksiä vesipulasta. Kriisi luo vesibisnekselle markkinat.
Veden kaupallistaminen ei ole uusi ilmiö. Jo vuosien ajan Maailman kauppajärjestö WTO tehnyt töitä markkinoiden avaamiseksi.
Tosin EU:n vesidirektiivi määrittelee, että ”vesi ei ole tavallinen kaupallinen tuote, vaan pikemminkin perintö, jota on sellaisena suojeltava, puolustettava ja kohdeltava”.
Kaupallista käyttöä ei ole kielletty.
Sosiologi Michael Goldman tutkii, kuinka Maailmanpankki ja suuret vesiyritykset edistävät järjestelmällisesti vesipalvelujen yksityistämistä.
Se on luonut valtavan määrän yksityistämisen ja kaupallistamisen asiantuntijoita, jotka edistävät veden uudelleenmäärittelyä kaupalliseksi hyödykkeeksi. Tälle on myös EU:n vesidirektiivin avoin.
Suomen vesilakia valmisteleva toimikunta on esittänyt lakiin vedenottotarpeiden hierarkisointia, ensisijalla paikalliset vedenottotarpeet.
Nyt esityksessä mainitaan myös se vaihtoehto, että ”luvanvaraisuus ulotettaisiin yhdenmukaisesti myös veden siirtämiseen muualle. Tällä tarkoitettaisiin ottamista, joka tapahtuu kaupallista tarkoitusta varten.”
Tähän asti Suomen pohja- ja pintavedet eivät ole olleet maanomistajan omaisuutta vaan koko kansan yhteisomistusta. Tulevassa vesilaissa myös pohjavesi on määritelty liiketoimille avoimeksi kauppatavaraksi.
Kanadalainen demokraattista muutosta edistävä Polaris Institute on kiinnittänyt huomiota vesiyritysten viherpesuun.
Esimerkiksi YK:n Global Compact on yritysten vapaaehtoinen sitoumus ympäristö- ja sosiaalisten standardien noudattamisesta. Vain sen allekirjoittajat voivat vahvistaa CEO Water Mandate -julistuksen.
Ne molemmat ovat alusta alkaen olleet vesiaktiivien kritiikin kohteena. CEO Water Mandaten todellisena tarkoituksena on katsottu olevan helpottaa voittoa tavoittelevien yhtiöiden vesilähteiden ja -palveluiden kontrollia. Allekirjoittajiin kuuluvat maailman suurin vesiyhtiö SUEZ ja suurin pullovesiyhtiö Nestlé sekä suuret alan toimijat PepsiCo- ja Danone-ryhmä.
Globaalin vesikriisin oloissa on vain ajan kysymys, milloin kauppoja todella ryhdytään hieromaan. Helsingin Veden tapaus osoittaa, ettei ajatus ole vieras suomalaisten vesilaitosten piirissä. Kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos lakkautettiin vuonna 2009. Vuoden 2010 alussa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien vesilaitokset yhdistyivät YTV:n kanssa Helsingin seudun ympäristöpalveluiksi (HSY). Vesihuollosta huolehtii organisaatio HSY Vesi.
_______________
Suomalaiset hankkeet
Lakeuden Vesi Oy on tutkinut Pohjankankaaseen kuuluvia pohjavesialueita Karvian kunnassa. Esiintymä on laaja, pituus lähes 100 kilometriä ja leveimmillään kilometrin. Sen vesi on ensiluokkaista. Pohjavettä muodostuu 17 000 kuutiota vuorokaudessa.
Paikallisten asukkaiden mielestä vedenottokapasiteetti ylittäisi reilusti noiden kuntien ja yritysten vedenottotarpeet.
Lakeuden Vesi perustelee ylikapasiteettia asukaskeskittymien ja yhtiöiden kasvavilla tarpeilla, mutta tämä ei sulje pois pulloveden myyntiä ulkomaille.
Myös Oulun Vesi Oy:lla on Viinivaaran pohjavesihankkeen mukaan nostaa päivittäinen keskimääräinen vedenotto vuoteen 2020 mennessä 32 500 kuutioon vuorokaudessa.
Yhtiön oman ilmoituksen mukaan keskivedenkulutus on laskenut koko 1990-luvun ajan väestönkasvusta huolimatta ja oli 2007 vuorokaudessa 27 556 kuutiota.
Nykykulutuksen ja ennusteen ero on 4 944 kuutiota eli 4 944 000 litraa. Suuruusluokkaa havainnollistaa, että vuonna 2004 Helsingin Vesi aikoi myydä pullovesiyhtiönsä Nord Waterin kautta neljä rahtikontillista Päijänteen vettä eli 700 000 pulloa Saudi-Arabiaan. Sittemmin kaupat tosin sählättiin, ja Nord Water meni nurin.
_______________
Olli-Pekka Haavisto
