Arvostelussa Jean-Pierre Améris’n elokuva Anonyymit romantikot.

Katsojalta ei vaadita kummoisia ennustajankykyjä sen arvaamiseksi kuinka käy, kun suklaatehtaaseen päätyy töihin kaksi yliherkkää, elämää pelkäävää ei-niin-nuorta henkilöä, mies ja nainen. Siinä sitä sitten seurataan vaivautuneesti vaivautuneiden Angéliquen ja Jean-Renén kohtaamisia työpaikalla, ravintoloissa ja työmatkalla.

Tunnelmaa kevennetään musikaaliviitteillä: Angéliquen tunnuslaulu on Sound of Musicista tuttu itsetuntoviisu ja itävaltaisesta kotiopettajattaresta muistuttaa myös kulunut vanha matkalaukku, jossa Angélique kantaa esittelemiänsä suklaita.

Kohtausten välillä seurataan tilitystä. Angélique käy anonyymien yliherkkien vertaistukiryhmässä, Jean-René ankarannäköisen psykologin luona. Angéliquella on pelkonsa lisäksi pieni salaisuus, joka paljastetaan liian pian. Käänteitä ei ole odotettavissa.

Jean-Pierre Améris: Anonyymit romantikot. Ensi-ilta 11.5. Kaksi tähteä.

Kati Pietarinen