Taitelija Riiko Sakkisen näyttelyavajaisissa Harri Manner teki häikäilemättömän performanssin. Performantikko kertoo.
Kapitalismi-kritiikistä ja kommunistisista vallankumousutopioista ponnistava Riikko Sakkinen haluaa tulla suureksi taiteilijaksi.
Sakkisella on riittänyt leikkisyyttä jaettavaksi yleisölle. Juuri ketään hänen juttunsa eivät ole naurattaneet. Sakkinen haluaakin omien sanojensa mukaan olla Suomen vihatuin taiteilija. Hullua olisi, jos vihan sijasta silloin saisi osakseen naurua.
Sakkinen haluaa myös miljoonääriksi. Hän on kehittänyt mediastrategisesti viritellyn taidemasiinan, jonka toimintaperiaatteena Sakkisen uran alusta lähtien on ollut herättää huomiota ja huomiota herättämällä saavuttaa kuuluisuutta ja kuuluisuuden avulla saada menestystä ja rahaa.
Nyt Sakkisen taidemasiina on tuottanut jälleen muutaman seinällisen taideobjekteja. Avajaisia vietettiin Korjaamon galleriassa 13.3.2014.
Näyttelytila on täyttynyt vieraista. Esiin astuu mieshenkilö, joka kuohuviinilasin kilautuksilla pyytää yleisön huomiota. Puheensorina vaimenee. Hiljainen odotuksen hetki. Kuultaisiinko puhe? Mies aloittaa:
”Hyvät näyttelyvieraat! Tulen suoraan Brysselistä. Minulla on mukavia uutisia tuomisinani. Ne ovat tässä kirjeessä.”
Puhuja ottaa esiin kirjekuoren, avaa sen, taittaa auki kirjeen ja alkaa lukea:
EUROOPAN KOMISSION
NYKYTAITEEN KESKUSKOLLEGIO
JA YLEISEUROOPPALAINEN TAIDEASIAIN KOMISSARIAATTI
ovat myöntäneet
…puhuja hakee katseellaan Sakkista. ”Taiteilija Sakkinen?” puhuja korottaa ääntään. Sakkinen antaa merkin: täällä, tässä. Hän hymyilee. Puhuja jatkaa:
Taiteilija
RIIKO SAKKISELLE
Yleisö kuuntelee yhä jännittyneempänä. Käsillä on suuri hetki.
tunnustukseksi määrätietoisesta toiminnasta taiteellisen ja taloudellisen
menestyksen saavuttamiseksi kaikin mahdollisin keinoin
Kaikin mahdollisin keinoin. Sakkinen tajuaa. Jumalauta. Täyttä fuulaa. Täyttä paskaa. Sakkinen siirtyy Raoul Grünsteinin vierelle.
Puhuja kuulee Sakkisen kuiskaavan Grünsteinille: ”Kuka toi on? Kuka sen on kutsunut?” Grünstein ei tiedä. Sakkinen käpertyy pieneksi ja häviää jonnekin. Puhuja jatkaa:
1.250.000 euroa
Brysselissä 13.3.2014
Yleisö haukkoo henkeä. Ei, tämä ei voi olla totta. Ei tuollaista summaa. Ei sentään. Kuinka tämä on selitettävissä? Kuka tuo puhuja on? Jotkut buuaavat varovaisesti.
Puhuja näyttää kirjettä ja selostaa:
”Tässä on vakuudeksi kolme allekirjoitusta. En saa niistä selvää, mutta Brysselissä ne varmasti tunnetaan.”
Puhuja ja yleisö katsovat toisiaan. Onko tämä todellista?
Jos tämä onkin Sakkisen itsensä järjestämä performanssi, porvarillisen taidemaailman arvoja ja markkinatalouden rahanpalvontakulttuuria rienaava huikea vedätys!
Puhuja jatkaa. Hän kohottaa ilmaan mustakantisen albumin.
”Tunnustuspalkintoon liittyy Harri Mannerin ARS 2005 -albumi, jota Euroopan komission nykytaiteen keskuskollegio pitää 2000-luvun merkittävimpänä nykytaiteen katsauksena.”
Sakkista ei näy missään. Puhuja laskee albumin ja kirjeen näyttelytilan tiskille.
”Jätän nämä tähän taiteilijan huomaan.”
Puhuja on poistumassa salista. Yleisön eturivistä taiteilija Marjatta Tapiola lausuu kasvot raivon kouristuksissa:
”Missä on shekki?”
”Ei ole shekkiä. Minä olen pelkkä kuriiri”, puhuja vastaa. ”Rahat saa Brysselin rahalaitoksista tällä kirjeellä.”
Yleisö kohahtaa. Häpeämätöntä huijausta.
Marjatta Tapiolan silmät räiskivät tulta. Suusta syöksevät sanat:
”Kuriirit yleensä ammutaan.”
”En pelkää”, puhuja vastaa ja poistuu gallerian kahvilaan.
Marjatta Tapiola tulee puhujan perässä ja raivoaa tälle:
”Etkö sinä tiedä, että Riiko tekee taidetta vaimonsa palkalla eläen? Tuo oli kitkerän ja kateellisen ihmisen puhetta. Kerta kaikkiaan mautonta!”
”Pahoittelen, että olen yliarvioinut yleisön vastaanottokyvyn”, puhuja vastaa.
Francis Picabia (dadaisti, kuollut 1953) ilmestyy pöydän vierelle ja laskee kätensä puhujan olkapäälle.
”Mitä minä olen sanonut. Taide on apteekkitavaraa idiooteille.”
Puhuja hymähtää ja vastaa:
”Ja myös sanoit, tai sitten se oli joku toinen: Taide on loppu. Lähtekää kotiin.”
Riiko Sakkisen näyttely Riiko Sakkinen maalaa itsensä nurkkaan Helsingin Korjaamo Galleriassa 13.4.2014 asti.
Harri Manner
