Parvekkeella seisoskelusta, lasten katselusta ja simpansseista.
Asun täällä maamme pääkaupungissa. Sisäpihamme on suunnilleen puoliympyrän muotoinen ja sen keskellä on leikkikenttä.
Usein kun seisoskelen parvekkeellamme, en sillä tavalla vain epäilyttävästi lapsia tuijottamassa vaan kahvia juodessani ja auringosta nauttiessani, katselen leikkikentän lapsia ja niiden touhuamista ja huomaan ajattelevani simpansseja.
Välillä pihalla voi olla parikymmentäkin lasta, jotka muodostavat jonkinlaisen yhteisön. Ihan niin kuin saman kokoinen simpanssilauma. Yhteisö puuhaa enimmäkseen muutaman hengen ryhmissä, ihan niin kuin simpanssitkin. Nämä pienryhmät ovat hyvin väljiä ja vaihtuvia, kuten simpansseillakin.
En nyt välttämättä sano, että lapset ovat kuin simpansseja. Mutta jos sanoisin, niin ottakaa huomioon, että simpanssit ovat mielestäni tosi hienoja. Notkeita ja vahvoja ja älykkäitä. Jos simpanssi nappaisi vaikka hattuni, niin eihän sitä saisi takaisin.
Eri puolilla maailmaa on todistettu, että jos on aikaa ja kärsivällisyyttä, simpanssille voi opettaa viittomakieltä. Ihminen ja simpanssi voivat keskustella. Kun tarpeeksi moni simpanssi osaa viittomakieltä, ne pystyvät opettamaan sitä uudelle ryhmään tuodulle simpanssille. Minusta se on aika far out.
Tiedeyhteisö väittelee silloin tällöin siitä, pystyykö simpanssi kokemaan empatiaa. Monet tulokset viittaisivat siihen, että pystyy. Minulla ei ole paljon kokemuksia lapsista, mutta käsittääkseni nekin pystyvät.
En ole simpanssien asiantuntija, mutta tuntuu siltä, että ihmisellä ja simpanssilla on suunnilleen yhtä paljon eroa kuin leijonalla ja tiikerillä.
Sitten kun olen katsellut sisäpihan lapsia ja ajatellut simpansseja jonkin aikaa hyppelemässä viidakossa ja/tai viemässä hattuani, mieleeni hiipii ikävästi tietoisuus siitä, että simpansseja käytetään kaikenlaisissa eläinkokeissa.
Sellaisissa todella vittumaisissa kokeissa. Myrkytetään ja tartutetaan tauteja. Sitten tutkitaan, auttaisiko tämä uusi kehitteillä oleva lääke. Joitakin simpansseja tiedetään käytetyn kokeissa jopa neljänkymmenen vuoden ajan.
Suomessa ja EU:ssa eläinkokeet ihmisapinoilla on kielletty. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ole. Siellä myrkytellään menemään käsittääkseni noin 10 000 simpanssin vuositahtia.
Vaihtoehtojakin olisi. Nykyään kärsitään kaikenmaailman itse aiheutetuista elintasosairauksista. Ihmiset voisivat aiheuttaa vähemmän näitä sairauksia. Sitten niitä ei tarvitsisi hoitaa lääkityksellä, eikä lääkkeitä testata eläimillä.
Lisäksi olen ymmärtänyt, että ihmiskunnan ATK-taidot ovat aika kovaa tasoa. Osataan tehdä tietokonemallinnuksia ja kudos- ja soluviljelmiä. En tiedä, miten niillä saisi vähemmän luotettavia tutkimustuloksia kuin tutkimalla esimerkiksi simpansseihin väkisin istutettuja sairauksia, jotka eivät niillä luonnostaan edes esiinny ja jotka ihmisillä kehittyvät yleensä pitkän ajan kuluessa.
Jukka Vuorio
