Unknown Cargossa taiteilija paljastetaan vasta viimeisen päivän iltana sulkijaisissa.
Taiteilija Timo Wrightin ja kulttuurituottaja Laura Porolan taidegalleria Unknown Cargo kulkee vahvasti vastavirtaan.
Toisin kuin yleensä taidenäyttelyissä, Unknown Cargossa taiteilija paljastetaan vasta viimeisen päivän iltana sulkijaisissa. Kirjaimellisesti tuntemattomia taiteilijoita nähtiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Nyt galleria toteutetaan toista kertaa.
Konsepti on vastoin kaikkea sitä, mitä taidegallerioihin yleensä liittyy. Timo Wright, miksi?
”Taidegalleriaa ei kuuluisi tehdä tällä tavalla. Just siks me haluttiin tehdä se. Taiteeseen liittyy tosi paljon sellaista, että kuka teoksen on tehnyt ja mitä se tyyppi on tehnyt aiemmin. Mutta kun ei tiedä kuka sen teoksen on tehnyt, sitä voi vain katsoa ja fiilistellä.”
Fiilistellä?
”Katsojan ei tarvitse olla huolissaan, että ymmärtääkö nyt sitä taiteilijaa tai sen taidetta. Nykytaiteessahan on se ongelma, että katsojalle voi tulla fiilis, että joutuu nenästä vedetyksi. Mutta mä olen sitä mieltä, että nykytaidetta kuten mitä tahansa muutakin taidetta voi katsoa ihan vain niin, että siinä se teos nyt on ja mitä juuri minulle tulee siitä mieleen.”
Mitä tulee mieleen?
”Jos tulee mieleen, että tämä teos on todella huono, niin sekin on ihan hyvä ajatus. Sitten voi miettiä, että mikä siinä ärsyttää. On todellakin okei ajatella vaikka että tässä teoksessa on kivat värit tai että siinä on kivan näköistä liikettä. Ne on mun mielestä äärimmäisen hyviä taidetulkintoja.”
Katsojan tulkintoja?
”Katsoja voi itse päättää minkälainen teos on. Jos kukaan ei sano, että tämän taiteilijan teokset ovat vavahduttavia, niin silloin katsoja voi aidosti kokea, että ovatko ne sitä vai pliisuja.”
Mitä huonoa siinä sitten on, että taide vertautuu taiteilijan edellisiin teoksiin?
”Ei siinä välttämättä mitään huonoa ole. Mutta on kiinnostavaa kokeilla myös tämmöistä. Ja sekin on hauska ajatus, että yrittää miettiä, että kukahan teokset on tehnyt.”
Ei tämmöinen konsepti nyt välttämättä kuulosta myyntimenestykseltä. Jotta taiteilija saisi galleriavuokran katettua, on näyttelyissä yleensä myyntipaineita. Eikö tuntemattomuus vähennä myyntiä?
”En voi sanoa, että näyttelyistä olisi kovin paljon teoksia myyty, mutta taiteilijoilta ei peritä tästä rahaa, joten tämä on heille riskitöntä. Galleriavuokrathan voivat olla tuhansia euroja. Tänne voi tehdä taidetta, jolla ei ole mitään tarvetta tai edes saumaa myydä. Siis jos haluaa.”
Miten gallerian toiminta sitten on rahoitettu?
”Enimmäkseen pyhällä hengellä. Ei esimerkiksi minä tai gallerian kuraattori Laura tästä mitään rahaa saa. Meillä on tässä muutamia yhteistyökumppaneita, joista esimerkiksi Tukkutori on antanut tilan käyttöön kohtuullista vuokraa vastaan ja kaupungilta ollaan saatu pieni avustus, mikä suunnilleen kattaa ne vuokrat.”
Olet taiteilija itsekin. Laittaisitko omat työsi esille tällä konseptilla?
”Ehdottomasti. Olisi tosi hauskaa tehdä taidetta ilman nimeä. Olisi hienoa nähdä enemmän tämänkaltaisia juttuja.”
Taidegalleria Unknown Cargo, Helsingin Kalasataman Teurastamossa. Vaihtuvat näyttelyt noin kolmen viikon välein, avoinna 31.8. saakka.
Jukka Vuorio
