Prestigen onnettomuudessa öljy tahri ja tappoi 200 000 lintua. Suomessa ei selvittäisi puolta pienemmästäkään lintumäärästä viranomaisten resursseilla.
Inkoossa ja Tammisaaressa lokakuussa sattuneet öljypäästöt antoivat pientä esimakua siitä, millaiselta Itämeri rantoineen näyttäisi, jos mereen hulahtaisi 30 000 tonnia öljyä. Siitä määrästä riittäisi kattamaan ohuella öljykerroksella koko lahden. Suomenlahdella kuljetetaan tänä vuonna 70 miljoonaa tonnia öljyä.
Määrät eivät ainakaan vähene. Venäläiset kuljettavat Eurooppaan menevän raakaöljyn Suomenlahden kautta.
Jos Fortum jaetaan öljy-Fortumiin ja sähkö-Fortumiin, venäläiset olisivat kovin kiinnostuneet ostamaan Fortumin öljytoiminnot. Toivottavasti näin ei käy, vaikka Suomen valtio säilyttäisikin pienen enemmistöosuuden öljy-Fortumista.
WWF perusti keväällä ensimmäisenä järjestönä maailmassa vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot. Mukaan öljyntorjuntaan saatiin yli 2 000 jäsentä.
Fortumin kanssa yhteistyö on sujunut hyvin, mutta entä jos tilalla olisikin Jukos tai Lukoil?
Vapaaehtoisjoukot ovatkin tarpeen. Suuronnettomuuden sattuessa viranomaisten resurssit eivät yksinkertaisesti riitä.
Prestigen onnettomuudessa öljy tahri ja tappoi 200 000 lintua. Suomessa ei selvittäisi puolta pienemmästäkään lintumäärästä.
Paperilla suunnitelmat toki ovat olemassa, mutta osaavia linnunkäsittelijöitä tuskin lienee tarpeeksi.
Lintuja voi joutua hoitamaan parikin viikkoa. Tarvitaan lämmintä vettä, pesuainetta, energiaa ja lämminpaikka. Ja lisäksi silakoita.
Inkoossa öljyyntyneet kolme joutsenta vaativat kolmelta hengeltä kuuden tunnin urakan. Siitä voi laskea, millainen urakka pelkkä lintujen pesu on rantojen puhdistamisesta puhumattakaan.
Vai miltä näyttäisi muutama sata tennissukkaan pukeutunutta lintua Palace-ravintolassa syömässä silakoita?
Ja ehkäpä eläinystävänä tunnettu Tarja Halonen voisi majoittaa edes muutaman pikkutyllin linnaansa, joka on sopivasti rannalla.
Itämeren ympärillä olevien maiden tulisi tehdä yhteistyötä vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen järjestämisessä. Mallista ollaankin jo kiinnostuttu muualla maailmassa.
Gerry B. Ilvesheimo, gerry.b.ilveshiemo@helsinki.fi
