Voiman tietojen mukaan valtio torppasi Nesteen työntekijöiden palkankorotukset.
Valtion yli puoliksi omistamassa polttoaineiden jalostus- ja markkinointiyhtiössä Neste Oilissa uudistettiin vuoden vaihteessa yhtiön avainhenkilöitä koskeva pitkän aikavälin palkkiojärjestelmä.
Noin sataa avainhenkilöä koskevan uudistuksen kustannukset riippuvat yhtiön tuloksesta. Kalleimmillaan hintalapuksi tulee vuodessa noin seitsemän miljoonaa euroa. Palkkiot voivat nousta kunkin avainhenkilön kohdalla 120 prosenttiin vuosipalkasta.
Samaan aikaan uudistettiin lähes 40 vuotta voimassa ollut työntekijöiden palkkausjärjestelmä. Voiman tietojen mukaan palkkausjärjestelmän uudistaminen maksaa yhtiölle hieman alle kaksi miljoonaa euroa kahden vuoden aikana – reilusti vähemmän kuin avainhenkilöiden palkkauudistus.
Noin tuhatta jalostamotyöntekijää koskenutta järjestelmää on koitettu uudistaa vuosikausia.
Työntekijöiden palkat nousevat kahden vuoden aikana yhteensä 4,8 prosenttia, ja lisäksi luvassa on vielä Kemian alan työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus 1,3 prosenttia. Voiman tietojen mukaan korotus oli alun perin tarkoitus tehdä kertaluontoisena tammikuussa 2013, mutta yhtiön hallituksessa korotus päätettiin jakaa kahdelle vuodelle.
Sopu löytyi työntekijöiden kannalta mahdollisimman huonoon aikaan.
”Palkkoja pitäisi mieluimmin laskea kuin nostaa”, täräytti Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila Ylen ykkösaamussa joulukuisena aamuna. Siitä alkoi keskustelu palkkamaltista. Pian palkanalennustalkoisiin oli kutsuttu mukaan niin presidentti, yritysjohtajia kuin poliitikkojakin.
Neste Oilin työntekijöiden puolelta arvellaan, että juuri käynnissä oleva keskustelu palkkamaltista vaikutti siihen, ettei korotuksia saatu kerralla. Nykyisessä taloustilanteessa valtion enemmistöomisteisen yhtiön tavallista kovemmat palkankorotukset eivät jäisi vaille huomiota.
Voiman tietojen mukaan Neste Oilin hallituksessa valtio-omistajaa edustava finanssineuvos Markku Tapio olisi vaatinut korotuksen jakamista kahdelle vuodelle.
Yhtiö ei vahvista tietoja palkkausjärjestelmän hintalapusta tai neuvotteluprosessin vaiheista. Tapio ei halunnut kommentoida väitettä.
”Tuo kuvaus ei pidä paikkansa”, kommentoi Neste Oilin hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta.
”Markku Tapio ei ole valtion edustaja. Ei kukaan edusta hallituksessa osakeyhtiölain mukaan yhtä omistajaa. Kaikki jäsenet toimivat lojaalisti yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien parhaaksi. Se koskee kaikkia hallituksen jäseniä.”
Osakeyhtiölain mukaan asia on kuten Eloranta kuvailee: yhtiön hallituksessa yhden omistajan edun ajaminen olisi laitonta.
Sinänsä ei ole kuitenkaan poikkeuksellista, että valtio käyttää enemmistöomisteisissa yhtiöissä valtaansa: esimerkiksi Finnairin osalta omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) erotti Finnairin hallituksen viime maaliskuussa.
Valtio-omistajan ei kuitenkaan ole tapana puuttua normaaleihin palkkausjärjestelmiin.
”Luonnollisesti peruspalkasta ja niihin liittyvistä asioista vastaa yhtiön hallitus ja yhtiö itse” valtion omistajaohjausyksikön finanssineuvos Petri Vihervuori toteaa.
Nesteen tapauksessa tehtiin mahdollisesti poikkeus.
Neste Oilin taholta ei haluttu työntekijöiden palkkausjärjestelmän kustannuksiin ottaa kantaa. Työntekijöiden edustajana neuvotteluissa istunut pääluottamusmies Sami Ryynänen on vaitonainen.
”Me olemme työnantajan kanssa sopineet kustannuksista ja halutaan pitää ne talon sisällä. Me ei haluta hirveetä julkisuutta tästä järjestelmästä.”
Syy vaikenemiseen löytyy Suomen ammattiliittojen keskusliiton SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaan mukaan osin huonosta ajoituksesta ja osin kateuden pelosta.
”Varmasti tämä osui huonoon saumaan. Ne korotukset, jotka menevät yli keskimääräisten korotusten, pyritään pitämään omana tietona. Työnantajapuolella voi herättää kitkeryyttä, että miksi toinen firma maksaa noin paljon. Työntekijäpuolella taas voi syntyä kateutta siitä, että miksi toiset saavat noin paljon enemmän.”
Kiintoisaa on se, että pientä joukkoa koskeva, parhaimmillaan monta kertaa kalliimpi avainhenkilöiden kannustinohjelma saattoi kuitenkin mennä samaan aikaan heittämällä läpi.
Ristiriitainen on myös työntekijöiden palkankorotus. Vaikka korotus ikävästi jaettiin kahdelle vuodelle, niin se on todennäköisesti suurempi kuin mihin palkkamaltti-Suomessa tullaan tottumaan.
________________
Utopia palkkamaltista
Paine tiukkaan palkkakuriin juontaa työehtosopimusten neuvottelukierrokseen vuonna 2007 juuri ennen finanssikriisiä. Silloin liittokohtaiset neuvottelut johtivat tavallista suurempiin palkankorotuksiin.
”Sitten 2008 talous romahti ja sen jälkiähän me korjataan vieläkin”, SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa sanoo.
Sekä Suomen ammttiliittojen keskusjöärjestö SAK että Elinkeinoeläömän keskusliitto EK haluavat välttää vuoden 2007 neuvotteluiden uusinnan, mutta palkkamaltti jakaa mielipiteet. SAK vastustaa palkkojen korotuksissa nollalinjaa, sillä heidän mukaansa se laskee valtion ja kuntien verotuloja sekä heikentää kotimaista kysyntää ja vaikuttaa etenkin palvelusektoriin.
”Meidän mielestä on järkevä pitää ostovoimaa yllä mutta kuitenkin sellaisilla maltillisilla palkankorotuksilla, jotka ei sitten heikennä tätä työllistämistä tällaisessa taloudellisessa tilanteessa”, Elomaa toteaa.
EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ymmärtää työntekijäpuolen huolen ostovoiman heikentymisestä mutta tarjoaa ratkaisuksi erikoista elvytyskeinoa.
”Tämä ostovoima on hoidettavissa työeläkemaksuja alentamalla. Vuonna 2013 maksu pidettiin ennallaan, sillä eläkeyhtiöt ovat perineet palkansaajilta ja pk-yrityksiltä liian korkeaa työkyvyttömyysmaksuosaa”, Laatunen muistuttaa.
Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on arvioiden mukaan peritty liikaa työkyvyttömyysmaksuja yli miljardi euroa. Maksujen palauttamista on vaadittu etenkin Suomen Yrittäjissä jo pitkään.
Käytännössä palauttaminen tarkoittaa sitä, että eläkemaksuista sovitut korotukset jätetään seuraavana vuonna tekemättä. SAK ei kuitenkaan palautuksista innostu vaan haluaa pitäytyä palkankorotuksissa.
”Meillä on rahoitusvajetta siellä eläkemaksuissa. Meillä on vielä nämä suuret ikäluokat töissä ja maksavat eläkemaksuja. Jos me ruvetaan nyt tyhjentämään tätä säkkiä, niin sehän on pois niiltä nuoremmilta. Tämä eläkemaksujen alentamisen tie on meidän mielestä äärimmäisen epäreilu nimenomaan nuorempia ikäluokkia kohtaan”, Elomaa linjaa.
Pääministeri Katainen vaati työmarkkinajärjestöiltä helmikuuhun mennessä ratkaisuja työurien pidentämisestä. Tätä kirjoittaessa SAK ja EK kiistelevät edelleen kolmen päivän koulutusvapaista. Mitään muita neuvotteluja ei käydä ennen kuin kyseinen kiista on ratkennut. Suuria ratkaisuja työuriin liittyen Kataisen on näillä näkymin turha odotella.
Jari Hanska
