Arvostelussa Oliver Hirschbiegelin elokuva Diana.

Neitseellisestä lapsivaimosta eronneeksi milfiksi ja 36-vuotiaana ruumiiksi päätynyt prinsessa Diana oli tahtomattaankin naisiin kohdistuvien piiloasenteiden paljastaja.

Ohjaaja Hirschbiegel on pyrkinyt tekemään elokuvan, joka kunnioittaa kohteitaan, lopputuloksena elokuva, joka ei miellytä oikein ketään. Silti se ei ole huono. Elokuva kertoo Dianan (Naomi Watts) viimeisestä rakkaudesta. Prinsessan ja pakistanilaisen lääkärin Hasnat Khanin (Naveen Andrews) suhde kesti pari vuotta.

Elokuva maalaa lääkärihepusta sympaattisen, mutta kun katsoo tarkemmin, huomaa lekurin ja prinsessan välisen repivän reviiritaistelun. Mies yksinkertaisesti katsoo olevansa liian hyvä. Ehkä tarvitaan oikea prinsessa, että voidaan näyttää naisen alennustila.

On aivan sama onko tiarassa keikkuva prinsessa vai kuppilasta kylmästi käyttäytyvän Jukkiksen perässä rönyävä Mirva – nainen kuin nainen päätyy miesten egosekoilujen uhrina puistonpenkille vollottamaan, sukkahousut rikki, bestiksen puhelinnumeroa näpelöiden.

Oliver Hirschbiegel: Diana. Ensi-ilta 8.11. Kolme tähteä.

Susanna Kuparinen