Surevasta runoilijasta tuli Meksikon huumesotaa vastustavan kansanliikkeen ikoni.

Kun Meksikon nykyinen presidentti Felipe Calderón astui valtaan vuonna 2006, maassa toimi kaksi huumekartellia. Nyt niitä on 12.

Maaliskuun 28. päivänä Juan Francisco Sicilia, 24-vuotias yliopisto-opiskelija ja kulttuurikodin vesa, sattui huonoksi onnekseen törmäämään Meksikonlahden kartellin alihankkijoihin väärällä hetkellä, väärässä baarissa. Sicilia ja kuusi muuta nuorta siepattiin ja murhattiin ilman sen kummempaa syytä.

Juan Franciscon isä, runoilija ja toimittaja Javier Sicilia, palasi typertyneenä kotiin työmatkalta Filippiineiltä ja vannoi, ettei enää kirjoittaisi runoja.

”Kun he kuristivat poikani, he kuristivat runouden minusta”, Sicilia sanoo. ”Ei minua silti vaiennettu. Kansannousu on nyt minulle runoutta, liikkuvaa runoutta.”

Kansannousu, josta Sicilia puhuu, vaatii Felipe Calderónia tilille 40?000 murhasta, jotka ovat jääneet selvittämättä presidentin valtakauden aikana. Liike on tuore: se syntyi vasta Juan Francisco Sicilian murhan jälkeen, kun sureva Javier päätti kutsua kohtalotovereitaan koolle.

Kesäkuussa No más sangre -liike – ”Ei enää verta” – marssi Ciudad Juareziin, Meksikon väkivaltaisimpaan kaupunkiin, ja onnistui hetkeksi muistuttamaan maailmaa siitä, että huumepoliisin, armeijan ja kartellien käymässä sodassa on neljäskin osapuoli: siviilit. Sellaiset kuin Sicilian perhe.

Siciliasta on tullut supertähti omassa maassaan, mutta Meksikon rajojen ulkopuolella liikettä ei ole juuri huomattu. Se johtuu ehkä siitä, että Sicilian tarjoama tulkinta huumesodasta kuulostaa vieraalta ja aika synkältä: siinä ei ole tilaa sankareille ja roistoille.

”Teidän eurooppalaisten on tuskin helppoa ymmärtää maatani”, Sicilia huokaa, ”koska maani on päättänyt noudattaa mafian toimintaperiaatteita.”

Hanna Nikkanen haastatteli Siciliaa Mexico Cityssä. Lue haastattelu Fifistä.

Hanna Nikkanen