Arvostelussa Iceberg Slimin kirja Parittaja.

Huorat ja työläiset ovat samanlaisia: ”Molemmat tietää ääliösydänmissään olevansa pölvästejä. Molemmat tarvii jonkun kuuntelemaan kun ne valittaa murheistaan.”

Iceberg Slimin tarina on kertomus rutiköyhästä tummaihoisesta miehestä 1900-luvun alkupuoliskon Yhdysvalloissa. Ihmiskauppiaan kasvu parittajaksi on ällöttävää luettavaa, mutta paljon muutakin.

Kirja on tärkeä kuvaus rotusyrjinnästä ja köyhyydestä. Parittajan uraa aloitteleva Slim rukoilee hyväksyntää Jumalalta: hän haluaa vain maistaa hieman valkoisille varattua hyvää elämää.

Tummaihoiset parittajat myyvät omia ”tyttöystäviään” rahakkaille valkoisille, ikään kuin kostaakseen rotusyrjinnän lypsämällä sekä naisiltaan että valkoiselta keskiluokalta jokaisen irti lähtevän taalan. Iceberg Slimin parittajanura keskittyy vuosien 1930–50 Chicagoon, jossa hänestä ainakin omasta mielestään kehittyi alan legenda.

Parittamisen tärkeimmät elementit ovat manipulointikyky, rautainen itsehillintä ja hyvältä näyttäminen. Huorien tienaamat rahat täytyy kerätä heiltä pois ennen kuin antaa heille, mitä he haluavat.

Kielenkäyttö kirjassa on rikasta ja rasvaista. Kirjailija kuvittaa sekunti sekunnilta jokaisen atomin ilmasta, toisaalta laajat tapahtumasarjat vain luetellaan alta pois.

Iceberg Slim: Parittaja. Kustantaja: Sammakko 2011. 322 s. Neljä tähteä.

Henri Salonen