Svenska Teatern tarttuu dokumenttiteatterin keinoin ”helvetin rankkaan asiaan”.
Svenska Teaternin uusi näytelmä on syntynyt toimittaja Jeanette Björkqvistin ja ohjaaja Marcus Grothin yhteistyönä.
Hufvudstadsbladetissa työskentelevä Björkqvist perehtyi ihmiskauppaan ilmiönä ja kokosi Suomesta laajan tutkimusaineiston.
Helmikuun aikana ohjaaja Marcus Groth tarttuu materiaaliin ja muokkaa siitä tunnin pituisen esityksen, joka tuo ensimmäistä kertaa Suomessa ihmiskaupan estradille vastaavassa muodossa.
Ikävä kyllä aika on otollinen, sillä huumekaupan jälkeen ihmiskauppa kilpailee laittoman asekaupan kanssa kakkossijasta maailman toiseksi tuottavimpana laittomana liiketoimena. Ihmiskauppa on myös nopeimmin kasvava rikollisuuden ala.
”Koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole ollut yhtä paljon orjia kuin tänä päivänä”, Marcus Groth muistuttaa.
”Ihmiskauppaa hallitsevat suuret kansainväliset rikollisjärjestöt, joita vastaan ei uskalleta nousta. Ainoita tapoja on tuoda asia ihmisten tietoisuuteen.”
Näytelmän yleisölle jaetaan kotiin vietäväksi tuhti tietopaketti, joka sisältää journalistisia artikkeleita ja faktoja ihmiskaupasta.
”Helvetin rankkaan asiaan” perehtynyt ohjaaja alkoi todella ymmärtää ihmiskaupan kauheutta pohtiessaan, miltä tuntuisi itse joutua sen uhriksi.
”Naiset joutuvat jättämään perheensä ja elämään koko ajan uhattuina. On ihme, että ihmiset ylipäänsä selviävät kokemuksesta”, hän miettii.
”Monella on stereotyyppinen kuva ihmiskaupasta. Kuitenkin uhrit näyttävät tavallisilta ihmisiltä ja liikkuvat usein vapaasti yhteiskunnassa, eivätkä ole teljettyinä lämpöpattereihin. Uhka, että perheelle kävisi huonosti, estää poliisin puheille menemisen.”
”Raja ihmiskaupan ja prostituution välillä on usein hämärä Suomessa”, Groth muistuttaa. Esimerkiksi oikeudenkäynneissä ihmiskauppa on harvoin tuomion syynä. Ainakin teon on oltava raaka, kuten kehitysvammaisen tai alaikäisen hyväksikäyttö.
Kvinna till salu -näyttelijät esittävät ihmiskaupassa mukana olleiden naisten ja miesten rankkojakin puheenvuoroja esimerkiksi seksuaalivietistä, jonka takia ”aivot lakkaavat toimimasta”. Osa tarinoista on keksittyjä, mutta nekin perustuvat laajaan taustatyöhön.
Ihmiskauppaa on vaikea havaita, mikä saa monen ajattelemaan, ettei sitä täällä tapahdu. Juuri siksi Groth ja Björkqvist haluavat tuoda keskusteluun ihmiskaupan Suomessa.
He korostavat, etteivät halua pitää moraalisaarnaa tai ottaa jyrkästi kantaa, vaan pohtia ihmiskaupan monisyistä vyyhtiä ja antaa katsojalle ajateltavaa.
Kvinna till salu ensi-illassa 21.2. Svenska Teaternin Nicken-näyttämöllä.
Anna-Sofia Joro
