Pikaruokaravintoloiden työnantajat syyttävät palovammoista huolimattomia työntekijöitä.
Pienet öljyroiskeet tuntuvat kuuluvan pikaruokaravintolassa työskentelyyn. Työ tehdäänpaljain käsivarsin eikä käytössä useinkaan ole suojavälineitä. Mutta onko palovammojen riski hyväksyttävä osa työtä?
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Taru Lankisen mukaan asia ei ole näin.
”Työnantajan velvollisuus on taata, että työ voidaan tehdä turvallisesti. Palovammat eivät kuitenkaan saa kuulua työhön palkan lisänä.”
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan vastuulla on teettää riskinarviointi työpaikan vaaroista. Mikäli työn riskejä ei voida poistaa, työntekijöiden tulee käyttää suojaimia.
Työntekijät McDonald’sista ja Hesburgerista, Suomen hallitsevista pikaruokaketjuista, kertovat, että molempien ketjujen ravintoloissa tulee töissä pieniä palovammoja säännöllisesti kuumista pinnoista, erityisesti paahtimesta, parilasta ja rasvakeittimestä.
Yhteistä on se, että palovammat syntyvät kiireessä ja työnantajat laittavatkin syntyvät palovammat työntekijän huolimattomuuden piikkiin.
McDonald’sin työntekijät eivät saa antaa minkäänlaisia haastatteluja työstään. Ainoastaan ravintolan omistajalta saa vastauksia kysymyksiin. Haastateltavaksi löytyi yrityksen entinen työntekijä, Katja.
Hän kertoo, että pieniä palovammoja tuli pari kertaa kuussa.
”Lievempiin palovammoihin ei suhtauduttu erityisen vakavasti, ne nimenomaan ‘kuuluvat asiaan’. Alussa paloi melkein joka päivä joku sormistani, jos olin keittiössä.”
Kiireisessä keittiössä tilaa on vähän. Rasvakeittimen korilla saatetaan huitaista myös vieressä olevaa työntekijää, kun työntekijöitä on vuorossa paljon.
”Vaaditaan, että töitä tehdään niin hirveällä vauhdilla, ettei pysty olemaan varovainen”, Katja kertoo.
McDonald’sin työsuojelupäällikkö Juha-Pekka Vieno kiistää väitteen.
”Pienetkään palovammat eivät tietenkään kuulu työhön. Olennaistahan on se, että katsoo aina, mitä tekee. Kun työnsä osaa ja sen tekee huolellisesti, pystytään tapaturmilta välttymään kiireestäkin huolimatta.”
Hesburgerissa tilanne on sama, useassa ketjun ravintolassa työskennellyt Veera kertoo samanlaisista riskeistä kuin Katja.
Kassatyöntekijät hoitavat asiakaspalvelun lisäksi myös ranskanperunoiden valmistamisen upporasvakeittimellä, eikä kassajärjestelmän kosketusnäytön vuoksi käytössä ei ole suojahanskoja.
Työntekijän tyhjentäessä ranskanperunoita friteerauskeittimen korista kaukaloon voivat perunoita annostelevat saada rasvaroiskeita päälleen.
Henkilöstöpäällikkö Annamaaria Ylinen kommentoi, ettei Hesburger hyväksy pientenkään palovammojen riskiä.
”Valitettavasti tapaturmia voi sattua ravintolatyössä, mutta syynä on lähes poikkeuksetta huolimattomuus tai se, että asianmukaisia suojavälineitä ei ohjeistuksesta huolimatta käytetä.”
Veeran tapaukseen hän korostaa työntekijöiden omaa huolellisuutta: koria ei tulisi tyhjentää toisen annostellessa.
”Kun työntekijä työskentelee annettuja ohjeita noudattaen, ei tapaturmariskiä ole. Kyseisen tehtävän suorittamiseen ei ole erityisiä suojavälineitä.”
Laitetaanko työtahti työntekijän turvallisuuden edelle?
”Edellytämme normaalia ripeyttä ja tehokkuutta työtehtävien suorittamisessa, mutta emme luonnollisestikaan turvallisuuden kustannuksella. Tapaturmat päinvastoin lisäävät työskentelyn tehottomuutta, joten on ehdottomasti työnantajankin etu, että kaikilta tapaturmilta vältytään”, Ylinen kommentoi.
PAMilla kommentoidaan, että ongelmista ollaan tietoisia.
”Työnantajan velvollisuus on huolehtia työturvallisuudesta ja siihen kuuluu työhön perehdytys, turvallisten työtapojen opettaminen ja tarpeellisten suojavälineiden tarjoaminen työntekijälle”, kertoo palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Seija Virta.
Työntekijät tekevät työnsä paitahihasillaan ja ilman hanskoja tai ohuiden muovihanskojen kanssa. Onko tämä riittävä käytäntö?
”Ilman muuta työntekijällä pitäisi olla hanskat, jotka suojaavat mahdollisilta työssä tulevilta viiltohaavoilta ja palovammoilta”, Virta vahvistaa.
Työntekijöiden nimet on muutettu.
Tuukka Tuomasjukka
