Citysaamelaisten kulttuuri näivettyy. Oma talo auttaisi.

Yli puolet Suomen saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, iso osa heistä pääkaupunkiseudulla. Täällä heidän kielensä ja saamelaisidentiteettinsä rapautuu, jos niitä ei tueta. Taiteilijapariskunta Lea ja Pekka Kantonen haluaa kiinnittää huomiota saamelaisten tilanteeseen. Kodin väreilyä -näyttelyn yhteydessä järjestetään seminaari, jossa pohditaan yhteisötaiteen keinoja vähemmistökulttuurien elvyttämiseen.

”Yleensähän koti mielletään turvaksi, suojaksi ja yksityiseksi. On se sitäkin, mutta tässä näyttelyssä koti ymmärretään ennen kaikkea solmukohdaksi, jossa erilaiset verkostot kohtaavat”, selittää Pekka Kantonen. Kulttuuri, tavat ja kieli ovat juuri tällaisia verkostoja.

Vähemmistöt ja yhteisötaide -seminarissa Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari esittelee ideaa pääkaupunkiin rakennettavasta Saametalosta. Talo toimisi kulttuurikeskuksena, näyttely- ja kurssitilana, kielipesänä ja vierastalona.

”Ilman taloa saamelaiskulttuuri ja kieli häviävät tästä kaupungista. Toki kodeissakin saamea lapsille opetetaan, mutta luulen, että koko ajan vähemmän ja vähemmän. Tarvitaan ympäristöä, jossa tämä kieli on elävää kulttuuria.”

Talosuunnitelmat ovat osa kaupunkilaista saamelaiskulttuuria vaalivan Citysámit-yhdistyksen kaavailemaa saamen kielen ja kulttuurin elvytysprojektia, johon ei kuitenkaan ole vielä saatu rahoitusta.

Lea ja Pekka Kantosen näyttely Kodin väreilyä Helsingin taidehallissa 19.3.–17.4. Vähemmistöt & yhteisötaide -seminaari 15. huhtikuuta klo 15–17. Näyttely on osa Pekka Kantosen Kuvataideakatemialle valmistelemaa tohtorintyötä.

Elsi Hyttinen