Tiede on osa poliittista taistelukenttää, Juha Suorannan ja Sanna Ryynäsen teos muistuttaa.

Juha Suorannan ja Sanna Ryynäsen Taisteleva tutkimus käy kattavasti läpi koko aktivistilähtöisen, taistelevan ja kampanjoivan tutkimuksen muotokirjon. Taistelevaa tutkimusta tehdään yliopistolla erityisesti sosiologiassa, antropologiassa ja taiteellisessa tutkimuksessa.

Kirja on kuin sosiaalifoorumin filosofiaa. Sen ydintermeihin kuuluvat vastarinta, mahdollisuudet, vaihtoehdot, sorto, hallinta, alistaminen ja kapitalismi. Se kannattaa anarkismia, joka laveimmillaan tarkoittaa ristiriitaisesti pelkkää ”hyvää käyttäytymistä”.

Tämä kuvaa hyvin erästä kriittisen ajattelun perusasennetta: nostetaan vastarinta ja prosessit keskiöön, mutta jätetään päämäärät käsittelemättä. Päämäärät kun ovat sisällä itse tekemisen anarkistisessa tavassa.

Taisteleva tutkimus korostaa tutkijan henkilökohtaisia valintoja ja omia sitoumuksia sekä nostaa esille monia tilanteita, joissa tutkija on joutunut poliittisista syistä vaihtamaan yliopistoa.

Kun kirjassa muistutetaan, että tutkijalla voi olla kivi kädessä, ollaan kaukana tieteen argumentointia korostavasta ihanteesta. Yliopistolla eittämättä tarvitaan oikeudenmukaisuuden puolesta taistelevia ihmisiä, mutta tiedettä ei välttämättä kannata arvioida pelkästään taistelevuuden perusteella.

Toivottavasti Taisteleva tutkimus päätyy yliopistojen peruslukemistoon. Tiede on osa poliittista taistelukenttää, joten opiskelijoiden ja tutkijoiden on välttämätöntä pohtia, mitä tulee tehneeksi ja miksi.

Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: Taisteleva tutkimus. Into 2013. 320 s.

Kimmo Jylhämö