Tytti Heikkisen uusi runokirja on kunnianosoitus naistenlehdille.
Tytti Heikkinen teki kunnianosoituksen naistenlehdille. Moulin Extra Beauté -runokirjan sisältö ja taitto mukailevat esikuviaan, vaikkei kirjassa naistenlehdistä tuttuja aiheita käsitelläkään.
Mainosten ja muotikuvien rytmittämän teoksen lomareppari käsittelee surullista juopottelua ja syrjähyppyjä. Feature-artikkeleissa bling-ikoni Liberace paljastuu kusipääksi ja maailman kenties ensimmäinen supermalli Gia kamppailee kuvaussession läpi koksun turruttamana. Has-been-elokuvatähti Alain Delon kuihtuu pois kastroituna.
”Olen käyttänyt kirjassa paljon Google-runoja. Kirjoitin hakukenttään sanan, ja tuotin valmiin tekstin muljaamalla satunnaisia osumia yhteen. Liberacen, Delonin ja Gian tarinoita varten jouduin myös tutkimaan heidän henkilöhistorioitaan, mutta artikkeleihin vaikutti sama satunnaishakumenetelmä”, Heikkinen kertoo.
Osa naistenlehtianalogiaa ovat luonnollisesti mainokset. Heikkisen versiossa mainonnan kieli muuttuu hyvinkin selkeästi runoudeksi. Se ei ole sattumaa. Esimerkiksi Nike-mainos on rakennettu firman omista mainoslauseista leikkaa-liimaa-tekniikalla, ja se tuo mieleen sanomalehtirunouden, jossa teos koostetaan lehtileikkeistä.
”Mainoksissa ja runoissa on sama henki. Niissä tiivistetään merkityksiä.”
Ehkä mainokset ovat runouden paha velipuoli.
Moulinissa toistuu kokoaukeaman mainoksia mukaileva kuva, jossa vasemmalla sivulla jo kuolleeksi tietämämme malli ottaa katsekontaktia lukijaan ja oikealla puoliskolla on runo-mainos-hybriditekstejä. Riipaisevin näistä hybrideistä on meikkimainokseen sopiva, Gian kohtaloa peilaava runo:
Kun väärentäisi samaa taulua koko elämänsä ajan, kunnes se halkeaa
”Erityisesti L’Oréalin mainokset mukailevat tuota mainosten ulkoasua. Meikkimainosten nanoteknologioita ylistävä teksti on pöyristyttävää, mutta ei siihen tule kiinnittäneeksi huomiota. Naisten mainoksissa pseudotieteellisyys näkyy nanopartikkeleina ja kollageenia stimuloivina antioksidantteina, biokemiana.”
Miehille suunnattuihin mainoksiin puolestaan kuuluu teknisiltä kuulostavat numerosarjat sekä kirjaimet X, Y ja Z.
Kirjan esipuheessa Heikkinen ilmoittaa, että teos ei ole kulutusyhteiskuntakriittinen. Hän myös epäilee mainosten salakavalan tehon olevan vahvasti liioiteltua.
”Tutkimusten mukaan lähipiiri vaikuttaa arvoihimme monin verroin mainoksia enemmän”, Heikkinen sanoo ja miettii hetken. ”Tosin, jostainhan lähipiirin arvotkin ovat lähtöisin.”
”Potenssiin korotetuilla rooleilla on myös kiva leikkiä tietoisesti. Itse olen ohittanut vaiheen, jossa mainoksiin ja sukupuolirooleihin suhtautuu superkriittisesti.”
Kirjaan on sisällytetty myös yksi oikea mainos. Pankkikriisin myrskynsilmään päätyneen Skop-pankin mainos on ajalta ennen kriisiä. Varsinkin jälkikäteen tarkasteltuna se kertoo ajastaan paljon.
”Mainokset mittaavat omaa aikaansa hyvin tarkasti, ja vanhoja mainoksia voi katsoa myöhemmin uusin silmin.”
Tytti Heikkinen: Moulin Extra Beauté. Poesia 2012. 110 sivua.
Jari Tamminen
