Afrikkalaisia elokuvia ei festivaalien ulkopuolella juuri näe – ei edes Afrikassa.
Helsinki African Film Festival HAFF pyrkii laajentamaan median suppeaa Afrikka-kuvastoa. Tämän vuoden teemana on naisten äänet.
”Yleensä media esittää afrikkalaiset naiset passiivisina uhreina lapsi sylissään, vaikka usein asiat ovat täysin toisin. Haluamme näyttää erilaisia näkökulmia ja kulttuureja”, festivaalijohtaja Wanjiku wa Ngugi kertoo.
Kaikki festivaalilla nähtävät elokuvat eivät kuitenkaan ole naisten ohjaamia.
”Ohjaajan sukupuoli ei yksistään tee elokuvasta naisten asemaa pohtivaa ja kiinnostavaa.”
Naisnäkökulmaa korostavia afrikkalaisia fiktio- ja dokumenttielokuvia oli Wanjiku wa Ngugin mukaan helppo löytää.
”Hyviä elokuvia on paljon. Osallistuin esimerkiksi afrikkalaisen elokuvan konferenssiin, josta sain paljon hyviä kontakteja ja kuulin, mitä on meneillään. Haastavampaa oli löytää elokuvia, jotka ovat sekä viihdyttäviä että sisällöltään kiinnostavia.”
Mistä päin Afrikkaa löytyy vireintä elokuvateollisuutta?
”Suuri osa elokuvista tulee Länsi-Afrikasta tai Etelä-Afrikasta, jossa hallitus rahoittaa elokuvateollisuutta paljon enemmän kuin esimerkiksi kotimaassani Keniassa.”
Kasvava ilmiö on Nigerian Nollywood, jonka valtava elokuvateollisuus tuottaa yli 200 pienen budjetin elokuvaa kuukaudessa. Siitä huolimatta Hollywood pieksee Nollywoodin myös Afrikassa.
”Afrikkalaisissa elokuvateattereissa ei juuri näe maanosan omia elokuvia, vaan suurin osa ohjelmistosta tulee Yhdysvalloista. Se on valtava ongelma. Ainoastaan Etelä-Afrikka on tässä poikkeus”, Wanjiku wa Ngugi pahoittelee.
”Ainakin Keniassa elokuvaliput ovat kovin kalliita, joten festivaaleja lukuun ottamatta mahdollisuudet nähdä afrikkalaista elokuvaa ovat hyvin rajalliset. Onneksi video on muuttanut tilannetta paljon.”
Helsingissä afrikkalaiselle elokuvalle riittää yleisöä, sillä toista kertaa järjestettävä festivaali oli viime vuonna lähes loppuunmyyty. HAFFin elokuvia voi tänä vuonna nähdä myös muissa Suomen kaupungeissa. Viimeksi Wanjiku wa Ngugi yllättyi iloisesti Kiasman täyteen houkutelleissa ARS11-näyttelyn avajaisissa. Näyttelyn yhteydessä esitetään neljä festivaalin elokuvaa.
Ovatko suomalaisten Afrikka-käsitykset muuttumassa?
”Monet stereotyypit elävät vahvoina, eikä ihme, koska media on pullollaan sellaista kuvastoa. Toisaalta monet kyseenalaistavat perinteiset mielikuvat, ja kun matkustaa paikkoihin, joutuu kohtaamaan niiden oikean todellisuuden.”
_______________
Dokumenttivinkki
”Festivaalit ovat pieniä, eli niillä voi näyttää hyvin rajallisen määrän elokuvia rajalliselle yleisölle”, Wanjiku wa Ngugi kertoo ja antaa vajeen täyttämiseksi hyvän vinkin.
”Ylen uusi verkkopalvelu on askel hyvään suuntaan.”
Ylen uusilta kolmasulottuvuus.fi-verkkosivuilta ja muualta netistä löytyy paljon elokuvia ja dokumentteja, joita on turha odottaa näkevänsä televisiosta.
_______________
Ympäristöaktivismia & vanhoja kirouksia
Millaisia elokuvia HAFF-festivaali tarjoaa tänä vuonna? Yhteistä ainakin on, että Afrikkaa huonosti tuntevan stereotyypit murtuvat vauhdilla niitä katsoessa.
”Nyt tulee klisee, mutta kaikki elokuvat ovat tosi hyviä. Jos jotain pitää nostaa, niin ensimmäisenä tulee mieleen kenialainen dokumenttielokuva Taking Root”, Wanjiku wa Ngugi suosittelee.
Dokumentti kertoo Nobel-palkitusta ympäristö- ja ihmisoikeusaktivisti Wangari Maathaista ja siitä, kuinka köyhien naisten puuntaimien istuttamisesta kasvoi koko Kenian laajuinen liike.
Festivaalijohtajan toinen suositus on fiktioelokuva Madame Brouette, jossa katumyyjä ja yksinhuoltajaäiti Mati uhmaa miehisiä perinteitä.
Eri yhteyksissä Nollywoodin parhaaksi tuotannoksi julistettu Kunle Afolayan trilleri Figurine voitti viime vuonna parhaan afrikkalaisen elokuvan palkinnon.
Figurinen käänteet yllättävät konventioihin turtuneen. Perinteitä, modernia menoa ja yliluonnollisia voimia yhdistelevässä elokuvassa kolme ystävää löytää mystisen patsaan hylätystä temppelistä. Patsas tuo seitsemän vuotta onnea – ja sen jälkeen seitsemän vuotta jotain ihan muuta.
Erilaisen, viipyilevän elämyksen tarjoaa burkinafasolainen Notre étrangère, jossa kolme naista joutuu tahoillaan pohtimaan identiteettiään ja tekojaan.
HAFF, Helsinki African Film Festival 12.–15. toukokuuta. www.haff.fi
Anna-Sofia Joro
