Arvostelussa Jan Forsströmin elokuva Silmäterä.

Yötöitä tekevä nuori yksinhuoltajaäiti Marja (Emmi Parviainen) onnistuu luomaan väsymyksestä ja sotkusta huolimatta tyttärelleen Julialle (Luna Leinonen Botero) onnellisen kodin.

Sitten vastaan tulee Marjan maahanmuuttajataustainen ex-heila (Mazdak Nassir), joka hahmottaa olevansa Julian isä. Miehen yhteydenotot suistavat Marjan psykoosinkaltaiseen tilaan.

Jan Forsströmin esikoisohjauksessa on uskottavaa arkea ja koskettavaa perhekuvaa. Sanaton kuvaus duuniporukan etnisestä jakautumisesta, lehdenjakajan kulmasta maailmaan ja valtaväestöön kaivautuneesta pelosta arabinnäköisiä kohtaan on onnistunut.

Elokuvassa risteilee kiinnostavia teemoja mielen järkkymisestä ja ennakkoluulojen syövyttävästä voimasta aina konservatiiviseen sanomaan siitä, miten epästabiili nainen on ilman miestä. Elokuva menettää intensiteettiä, kun alkaa kulku kohti tragediaa: tätä on nähty ennenkin.

Yhdestäkään teemasta elokuva ei lopulta kerro erityisen omaa. Marjan romahdus jää osittain epäuskottavaksi, varsinkin loppukohtausten valossa.

Jan Forsström: Silmäterä. Ensi-ilta 20.9. Kolme tähteä.

Kati Pietarinen