Onko ihan sama, miten mustaihoiset naishahmot esitetään kuvissa?
Näyttelyjulisteesta tuijottaa yksi silmä, jonka ympärillä näkyy tummaa ihoa. Loput kasvoista peittyvät valkoisiin siteisiin kuin muumion käärinliinoihin. Rauma Biennale Balticum, Crime Scene, kääreissä lukee.
Julisteen päälle on kirjoitettu ote esseisti, sukupuolentutkimuksen professori Grada Kilomban kolonialismia ja orjuutta ruotivasta esseestä The Mask.
”Miksi mustan subjektin suu täytyy sitoa? Miksi hänet täytyy vaientaa? Mitä hän voisi sanoa, jollei hänen suutaan olisi suljettu?” Kilomba kysyy.
Rauma Biennale Balticumin avajaisiltana ryhmä biennaalin taiteilijoita puuttui näyttelykuvastoon. Jokaisen julisteen päälle ilmestyi kappale Kilomban tekstiä. Museon sisäänkäynnin viereen asetettiin pino sanomalehtiä ja valkoiset hansikkaat.
Ryhmä ihmettelee muun muassa, miksi kaikki näyttelyyn kutsutut taiteilijat ovat valkoihoisia, ja näyttelyjulisteessa esitetään musta nainen hiljennettynä objektina.
”Monia biennaalin osallistujia häiritsee syvästi, että nimemme liitetään tämänkaltaisiin esityksiin mustista naisista”, taiteilijat kritisoivat.
”Juliste toistaa stereotyyppejä, joita mediassa esitetään”, sanoo Aino Korvensyrjä, yksi väliintulon tehneistä taiteilijoista.
”Musta nainen esitetään uhrina tai epäilyttävänä henkilönä ja hänet on vaiennettu. Se on ristiriidassa näyttelyn teemojen kanssa, jotka liittyivät muun muassa sananvapauteen ja siirtolaisuuteen.”
Korvensyrjän mukaan kuvilla on suuri merkitys, sillä ne vahvistavat yhteiskunnallisia valtasuhteita.
”Omassa työssäni pyrin tuomaan esiin ja purkamaan niitä.”
Korvensyrjä ei kuitenkaan halua lähteä ohjeistamaan, miten mustia naishahmoja tulisi kuvata. Hänen mielestään kyseenalaista vallankäyttöä olisi myös identiteettien tai niiden oikeanlaisten esitystapojen määritteleminen ulkoapäin.
Rauman taidemuseon intendentti Janne Kosken mukaan julisteen hahmo perustuu suunnittelijoiden ideaan.
”Kuulin, että oli ihmetelty, miksi näin on. Itse ajattelen, että miksei, meitä on monennäköisiä ihmisiä. Miksi olisi kyse rasismista, jos kuvassa ei ole suomalaisen näköinen ihminen? Mielestäni teos oli hyvä, koska se tuo taiteen keinoin esiin näyttelyn teemaa selittämättä sitä puhki”, Koski arvioi.
Rauma Biennale Balticumin teema on tänä vuonna crime scene (rikospaikka). Näyttelyn tarkoituksena on tuoda esiin rikoksen, väkivallan ja vallankäytön ilmiöitä sekä tutkia yhteiskunnan rajoituksia ja epäkohtia.
Koski näkee julisteiden sopivan näyttelyn teemaan.
”Minun mielleyhtymäni oli, että tumma kasvo liittyy globaaliin epäoikeudenmukaisuuteen ja muihin globaaleihin ongelmiin.”
Julisteita muokannut taiteilijaryhmä kritisoi sitä, että Rauma Biennale Balticumin osallistujat olivat vain valkoihoisia taiteilijoita. Miten näyttelyyn osallistuneet taiteilijat valittiin?
”Biennale Balticumin taiteilijat ovat kaikista Itämeren ympärillä olevista maista. Näillä alueillahan valtaosa on valkoisia ihmisiä. Näyttelyn teema on kuitenkin yleismaailmallinen, ja taiteilijat on valittu sen mukaan, miten he ovat käsitelleet teemaan liittyviä aiheita töissään”, Koski sanoo.
Näyttelyjulisteen ovat suunnitelleet Kasino Creative Studion Pekka Toivonen ja Antti Grundstén.
Pekka Toivosen mukaan suunnittelijoilla oli julisteen toteutuksessa vapaat kädet.
”Ihmiset saavat nähdä kuvassa, mitä haluavat”, hän toteaa.
”Toinen töistämme oli sähköpostilla lähetetty näyttelykutsu. Kuvassa esiintyi crime-sana, ja siitä ruvettiin lukemaan merkityksiä, joita siinä ei ollut.”
Mitä halusitte viestiä sillä, että kuvien henkilöiden kasvot on osittain peitetty?
”Halusimme, että siinä on silmä. Tavoitteenamme oli tehdä hyvä valomainos. Kuva viestii niistä teemoista, joista näyttelyssä on kysymys ja on mielestäni varsin onnistunut. Ei siinä diskriminoida ketään.”
Kuraattori Ahmed Al-Nawasin ja kuvataiteilija Aino Korvensyrjän essee Fifissä.
Rauma Biennale Balticum 2014 Rikospaikka – Crime Scene 14.9. asti Rauman taidemuseossa.
Veera Nuutinen
