Lukuaika: 2 minuuttia

Miten käy poronhoidon Nellimissä?

YK:n ihmisoikeuskomitea on antanut toimenpidekiellon Nellimin porojen suojaksi.

Syyskuun puolessavälissä Ivalon paliskunta uhkasi toimittaa Nellimin tokkakunnan kaikki porot pakkoteurastettaviksi. Maanantaina 26. syyskuuta Greenpeace kertoi YK:n ihmisoikeuskomitean asettaneen toimenpidekiellon Nellimin porojen suojaksi.

Taustalla on pitkä riita maasta. Nellimissä käytiin vuosia metsäkiistoja, joissa metsurit ottivat yhteen Greenpeacen ja poronhoitajien kanssa. Nyt tilanne on vakaa: hakkaamattomat alueet suojeltiin 20 vuodeksi.

”Tilanne on nurinkurinen myös siksi, että juuri kun Nellimin poromiehet ovat menestyksellisesti monen vuoden metsätaistelun kautta onnistuneet turvaamaan poroille riittävät luonnonlaitumet, he olivat menettämässä kaikki poronsa”, Jarmo Pyykkö toteaa. Pyykkö on Inarissa asuva, Nellimin poromiehiä avustava puuseppä.

 
Metsäkiistan jälkeen alueella syntyi riita Ivalon paliskunnan määräämistä porovähennyksistä. Nellimiläiset poronomistajat riitauttivat paliskuntannan määräykset ensimmäisen kerran vuonna 2007. Nellimiläisten mukaan vähennykset ovat kohtuuttomia heidän tokkansa suuren vasahävikin takia.

Nellimin porotokka sijaitsee lähellä Venäjän rajaa. Alueella on huomattavasti enemmän petoja kuin Ivalon paliskunnan muilla laidunalueilla etelämmässä. Teurastettaviksi määrättiin niin paljon poroja, että se ylittää Nellimin ainoiden neljän päätoimisen poronomistajan karjan määrän.

”Oikeusmurhahan tämä on, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin”, Pyykkö sanoo.

Hänen mukaansa tilanne näyttää siltä kuin nellimiläisiä rangaistaisiin luonnonmukaisesta poronhoidosta. Nellimiläiset ovat yrittäneet kestää perinteiseen saamelaiseen poronhoitoon kuuluvan petojen aiheuttaman suuren vasahävikin, mutta nyt juuri siitä johtuen muu paliskunta tuhoaa heidän poronhoitonsa kokonaan poronhoitolain porsaanreiän mahdollistamana.

 
Myös Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto vaati pakkoteurastusten pysäyttämistä. Neuvosto on Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien yhteistyöelin.

”Saamelainen parlamentaarinen neuvosto katsoo pakkoteurastusten lopettavan Nellimin poronhoitajien ja heidän perheittensä mahdollisuuden harjoittaa saamelaista kulttuuriaan.”

Toimenpidekielto saattaa olla vain väliaikainen ratkaisu. Työministeri Anni Sinnemäki on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mitä se aikoo tehdä sen hyväksi, että saamelaista laiduntavaa poronhoitoa harjoittava Nellimin tokkakunta voi jatkaa poronhoitoa myös tulevaisuudessa.

_______________

Neljän miehen porot

Joku voisi ajatella että neljän miehen porot ovat pieni asia, mutta Nellimin mittakaavassa se ei ole. Kylässä asuu enää 150 ihmistä, joten yhdenkin elinkeino on tärkeä.

Linja-autoliikennöinti kylälle lopetettiin elokuussa. Nykyään autottomat pääsevät 42 kilometrin päähän kauppaan asiointiautolla kerran viikossa. Asiointiauto on niin kutsuttu jauhotaksi, jolla kyläläiset matkaavat linja-autolipun hinnalla. Nellimin kyläkauppa on jo suljettu.

Perinteisessä porotaloudessa saamen kieli pysyy elävänä ja käytössä. Nellim on kolmen kulttuurin kohtauspiste: suomalaisen, koltta- ja inarinsaamelaisten. Tarvittaisiin pikaista päätöstä, joka suojelisi alueen pysyvästi.

_______________

Lue lisää Fifistä.

Hannele Huhtala