Kahdeksankymmentä prosenttia työpaikoista täyttyy muuten kuin virallisten työnhakuilmoitusten kautta: ne jaetaan tutuille ja ystäville. Näin ainakin väitetään.

”Kun tätä hoetaan, väite alkaa toteuttaa itseään. Ihmiset huolestuvat omasta roolistaan, siitä onko tarpeeksi hyvä tyyppi”, Katariina Mäkinen sanoo. Mäkisen vastavalmistunut väitöskirja työelämäsparrauksesta kuvaa kovaa maailmaa, jossa elämme – väitöskirjan otsikkokin kysyy, ”miten minusta tulee arvokas”.

Arvonnostoon käytetään menestyksen takaavia valmennuskursseja ja itsetunto-oppaita.

Mäkinen sanoo, että hän on itsekin yliopiston tutkijana riippuvainen kontakteista, vaikkei usko saaneensa apurahoja ”kaverinkauppaa”.

”En halua moralisoida ihmisiä, jotka tekevät itsestään esimerkiksi työnhakuvideon.

Pitää huomioida, että elämme yhteiskunnassa, joka on luonut pakottavan kehyksen toiminnalle.”

Väitöskirjassaan Mäkinen pyrkii tarkkailemaan erityisesti sitä, miten itsen markkinoimisen käytännöt arkipäiväistyvät.

”On pelottavaa, kun ajatellaan, että jos epäonnistuu työnhaussa, ei ole tarpeeksi hyvä ihmisenä.”

Mäkisen näkökulma on erityisesti työelämän feministisessä kritiikissä.

”On hyvä, että nykyään korostetaan sitä, että naisetkin pärjäävät. Siitä huolimatta minulle feministinä on tärkeää muistaa se, että naiset ja miehet voivat olla myös heikkoja.”

Katariina Mäkinen: Becoming Valuable Selves. Self-Promotion and Individuality in Late Capitalism. Tampere University Press 2012. 321 s.

Hannele Huhtala