Ruotsissa poliisi jahtaa paperittomia jopa sairaalan psykiatrisella osastolla. Mutta vastavoimat ovat hereillä.
Ruotsilla on maine tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden mallimaana. Ruot- sidemokraattien suosion kasvu ja koventunut julkinen retoriikka ovat paljastaneet antirasistisen Ruotsin myytiksi.
Viime kuukausina on suomittu maahanmuuttoviraston, vankeinhoitolaitoksen ja poliisin vuonna 2010 alkanut yhteisprojektia, jolla tehostetaan paperittomien maahanmuuttajien pidättämistä ja käännyttämistä.
Rättsäkert och effektivt verkställighetsarbeten eli Reva-projektin puitteissa rajapoliisi tekee tarkastuskäyntejä esimerkiksi sairaaloihin, työpaikoille ja kouluihin.
Malmössä poliisin kerrotaan keskeyttäneen vihkimisiä ja etsineen paperittomia sairaalan lasten ja nuorten psykiatriselta osastolta. Tarkastuksia tehdään yleisövihjeiden ja viranomaisten omien epäilyjen pohjalta.
Metro-lehden helmikuussa tekemän selvityksen mukaan päivässä keskimäärin 26 henkilöltä pyydettiin paperit Tukholman seudun metrossa. Tukholman läänissä poliisi tarkisti tammikuussa 716 epäillyn paperit. 617 tapauksessa epäilyt luvattomasta maassa oleskelusta olivat perusteettomat.
Tukholman rajapoliisin edustajan Jessica Fremnellin mukaan henkilöllisyystodistuksia voi tarkistaa vain henkilöiltä, joita epäillään rikoksesta. Ulkonäön perusteella niitä ei saa pyytää.
Ruotsalaissyntyinen Gonzalo Munos kertoi ABC-uutisohjelmalle, kuinka hänet vietiin sivuun Tukholman metrossa ja vaadittiin näyttämään passinsa todistaakseen olevansa ruotsalainen. Poliisin mukaan häntä epäiltiin maassa oleskelusta laittomasti.
”Monien lausuntojen mukaan poliisi toimii ihonvärin ja ulkonäön perusteella”, kertoo Sissela Nordling Blanco, joka kuuluu projektia vastustavaan Röda Linjen mot Reva -aktivistijärjestöön.
Järjestön perusti viisi Tukholman Norsborgiin menevän punaisen metrolinjan varrella asuvaa aktivistia. Sittemmin myös vihreä ja sininen linja ovat perustaneet ryhmiä, jotka jakavat metrossa lentolehtisiä ja keräävät allekirjoituksia adressiin.
”Haluamme pysäyttää paperittomien metsästämisen. Vastustamme poliisin käyttämiä rasistisia menetelmiä, joissa kaikki, jotka eivät ole ’ruotsalaisen näköisiä’ joutuvat epäilyn alaiseksi”, Nordling Blanco korostaa.
Kansalaisaloitteita projektin lakkauttamiseksi on tehty eri puolilla maata. Vapaaehtoisten juristien Tukholmaan perustama Revajouren tekee valituksia viranomaisista, jotka toimivat projektin puitteissa. Valitukset viedään oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle, sillä virhemarginaali on suuri.
”Poliisin henkilöllisyystarkastuksissa yhdeksän henkilöä kymmenestä ei ole paperittomia”, toteaa Anahitta, yksi Revajourenin juristeista.
Tarkastuksissa kiinni jääneet paperittomat viedään säilöön odottamaan karkotuspäätöstä ulkomaille. Skånessa karkotusten määrä on kasvanut 25 prosenttia.
Poliisin mukaan Tukholmasta käännytettiin vuonna 2012 2 154 henkilöä, mikä on 47 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Paperittomien karkotuksia varten on varattu erikoislentoja.
EU:n paluurahasto rahoittaa puolet Revan budjetista. Kaikille EU-maille on varattu 676 miljoonaa euroa vuosien 2008–2013 palautushankkeisiin.
Poliisin mukaan niin sanottujen toimeenpanojen määrän kasvu on myös maahanmuuttoviraston ja vankeinhoitojärjestelmän välisen yhteistyön parantumisen ansiota.
”Kyseessä on ihminen, joka karkotetaan maasta vasten tahtoaan. He saavat sen kuulostamaan niin helpolta, hyvin tekniseltä ja kylmältä”, juristi Parisa hämmästelee.
Röda linjen mot Revan aktivistin Sissela Nordling Blancon mukaan kylmyyttä kuvaa Ruotsin maahanmuuttoministerin retoriikka.
”Hän puhuu turvapaikanhakijoiden ’volyymin’ vähentämisestä. Tämä on esimerkki rasistisesta ihmiskuvasta, josta on tulossa entistä hyväksytympää.”
Revajourenin juristit esiintyvät vain etunimellään.
Kirjoittaja on Uppsalassa asuva sambaaja ja sukupuolitietelijä.
Aina-Maria Ojutkangas
