Arvostelussa Seija Heinäsen & Pauline von Bonsdorffin & Virpi Kaukion toimittama teos Tunne maisema.

Tunne maisema on tiukkaa tietotekstiä ja elämyksellisiä kuvia komeasti yhdistävä teos. Kuvataiteen maisemakäsityksiä, niiden muotoutumista ja muutoksia käsitellään kahdeksan artikkelin ja yhden kuvaesseen lisäksi muun muassa Arno Rafael Minkkisen, I. K. Inhan sekä Jorma Luhdan kuvien kautta.

Kirjan lähtökohta on Jyväskylän Taidemuseon tutkimushanke, jossa perehdyttiin erityisesti Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen Keski-Suomessa ja keskisuomalaisista näkymistä syntyneisiin teoksiin. Suomalaisen taiteen kultakaudesta tarkastelu laajenee välillä myös nykytaiteeseen.

Kirjoittajat ovat taidehistorioitsijoita sekä maisema- ja ympäristötutkimuksen asiantuntijoita. Lopputulos on silti yllättävänkin yleistajuinen ja vaivattomasti ymmärrettävissä, jos suomalaisen kuvataiteen perustiedot ovat hallussa. Raskaan sarjan taidefilosofiaa on toki mukana mutta maltillisesti annosteltuna.

Kirsi Saarikankaan kirjoitus lähiöihin – uusiin kansallismaisemiin – liittyvistä muistoista herätti omatkin mielikuvani tuoksuineen ja äänineen. Maunu Häyrysen artikkeli Suomen maisemoitumisesta puolestaan sai miettimään lomasuunnitelmia uusiksi: pitäisikö jälleen kerran lähteä kokemaan Koli.

Seija Heinänen & Pauline von Bonsdorff & Virpi Kaukio (toim.): Tunne maisema. Maahenki 2011. 232 s. Neljä tähteä.

Marjo Jääskä