Helsinki haluaa kaupunkipyörädiilin ulkomainosjätti JCDecaux’n kanssa. Pariisissa diilissä on ongelmia.

Kaupunkipyörät tekevät kauan odotettua paluutaan Helsinkiin. Viimeksi yhteiskäytössä olevia pyöriä on nähty Helsingissä vuonna 2007, ja seuraavan kerran sellaisilla on tarkoitus ajella kesällä 2014, jos päätös saadaan tehtyä juhannukseen 2013 mennessä.

Palvelun tarjoaa näillä näkymin ulkomainosjätti JCDecaux, jonka Cyclocity-järjestelmä on käytössä maailmalla 26 kaupungissa. Helsingissä yhtiöllä on ennestään bussipysäkkejä ja mainospaikkoja kulkuvälineissä.

Jos kaupunki tekee pyöristä päätöksen, sopimuksen on tarkoitus kestää vuoteen 2027 asti.

Pariisissa palvelu on ollut käytössä vuodesta 2007: JCDecaux sai pyöräjärjestelmän perustamisesta ja ylläpitämisestä vastikkeeksi pystyttää kaupunkiin yli 1628 mainostaulua, joiden vuokratulot yhtiö saa. Kaupunki pitää pyörien vuokratulot ja saa yhtiöltä rojaltimaksuja.

Pyörät ovat olleet käyttäjien keskuudessa menestys. Kokonaisuutena palvelua on kuitenkin kritisoitu voimakkaasti.

Pariisin järjestelmä sai vuonna 2012 satikutia alueelliselta hallintoelimeltä. Sanomista tuli muun muassa kaupungille tilitettävien maksujen maksamisesta milloin sattuu ja epäselvillä kuiteilla sekä palvelun hintojen nostamisesta huonoin perustein.

Pariisin kaupunki sai osansa raportin kritiikistä. Se oli lepsuillut laadunvalvonta- ja kontrollimekanismiensa käytössä, eli antanut palveluntarjoajalle liiankin vapaat kädet toimia.

Pariisissa kaupunki sitoutui myös osallistumaan merkittävällä panoksella vandalisoitujen pyörien korvauskuluihin. Viime kädessä yritys korjaa voitot, ja kaupunki kantaa riskit.

Miten Helsingissä vältetään Pariisin virheet?

Helsingissä pyörähanketta selvittäneet HKL:n projektipäällikkö Artturi Lähdetie ja HKL:n johtokunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs (vihr.) eivät ole kuulleet Pariisin raportista.

”Osa Pariisin virheistä ei voi sellaisenaan toteutua Helsingissä, sillä palvelun reunaehdot ovat osin erilaiset. HKL haluaa myös pitää itsellään suuremman roolin esimerkiksi palvelun hinnoittelussa ja tilityksissä, ja JCDecaux’n valta rajoittuu oikeastaan vain mainoksiin”, Lähdetie sanoo.

Ylipäänsä JCDecaux’n toimintamalli, jossa kaupungin palvelu ja mainonta sekoittuvat, on herättänyt närkästystä Pariisissa. Helsingin diilin mainokset tulevat ainoastaan pyöräasemille, ei muualle kaupunkiin.

Kaupunkipyörien kytkeminen mainontaan ei ole välttämätöntä. Kanadan Montréalissa kaupunki pyörittää Bixi-verkostoaan menestyksellä ja kauppaa sitä ulkomaille. Ranskassa Montpellier’n ja Saint-Étiennen kaupunkipyöräjärjestelmissä ei ole mainoksia, ja kaupunki pitää langat paljon tiukemmin käsissään.

Parkki- tai ruuhkamaksujen käyttö kaupunkipyörien kuluihin olisi yksi keino ohjata ihmisten liikennekäyttäytymistä.

HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Otso Kivekäs katsoo, että pyörät voisi hyvin rahoittaa muutenkin kuin mainoksilla.

Artturi Lähdetien mukaan tällaiselle ei ole poliittista tahtoa: mainosrahoitteinen järjestelmä on mennyt läpi sekä kaupunginvaltuustossa että -hallituksessa.

”Itse pidän kuitenkin tärkeimpänä sitä, että kaupunkipyörät lopulta saadaan”, Kivekäs toteaa.

Angi Mauranen