Voiman & Fifin lukijoilla on asiaa.

Kommentti: Uusiutuvan energian vaarat

Arvoisa päätoimittaja Jylhämö, pääkirjoituksenne ja lehden ansiokas Talvivaara-juttu lehdessä 3/2014 antavat ymmärtää, että Talvivaara-projekti eteni asiantuntijoiden varoituksista huolimatta, luultavasti alueellisen merkittävyytensä vuoksi.

Siksi uskonkin Teidän arvostavan, jos huomautan, että pääkirjoituksenne viimeisessä kappaleessa vaaditte valtiota harjoittamaan aivan samanlaista, tutkimustiedon yli kävelevää ja tulevaisuudessa hyvin mahdollisesti ympäristöllisesti kestämättömäksi osoittautuvaa aluepolitiikkaa.

Uusiutuvan energian lisääminen Suomessa ei ole aivan niin yksinkertaista kuin ylätasolle pyöristettyjä lukuja katsomalla voisi päätellä. Vesivoiman lisääminen on monestakin syystä ongelmallista. Tuulivoima on kenties tärkeimmässä roolissa ja saattaa jollain aikavälillä tuottaa jopa neljänneksen sähkönkulutuksesta – mutta ehkä vain noin viidenneksen kokonaisenergiankulutuksesta.

Aurinkosähkö ei ole olosuhteissamme kovin järkevä tapa vähentää energiantuotannon ympäristörasitusta: vaikka vuositasolla auringonpaistetta onkin liki yhtä paljon kuin Saksassa, se keskittyy jokaisen hyvin tuntemista syistä kesäkuukausille. Sähkö tuotetaan kesäisin muutenkin hyvin vähäpäästöisesti, joten aurinkosähkö olisi siis hintaan nähden erittäin tehoton tapa vähentää päästöjä.

Lähes kaikki asiantuntijat ovatkin yksimielisiä siitä, että uusiutuvan energian merkittävä lisääminen Suomessa tarkoittaisi biomassan käytön merkittävää lisäämistä. Tavoite sopii useille poliittisille ryhmittymille: vihreät kannattavat biomassaa, koska kokevat sen ympäristöystävälliseksi, keskusta taas näkee ” risupaketeissa” lupaavan tulonsiirron haja-asutusalueille, ja perussuomalaiset pitävät omavaraisuudesta.

Ongelma biomassan käytössä eli käytännössä puun poltossa on kuitenkin se, että sen ympäristövaikutukset arvioidaan tällä hetkellä täysin poliittisesti. Tieteellä ei ole minkäänlaista sijaa nykyisin yleisesti käytetyssä oletuksessa biomassan nollapäästöisyydestä.

Suomessa ja ulkomailla on viime aikoina tutkittu runsaasti biomassan käytön todellisia ympäristövaikutuksia, ja tulokset ovat paitsi yhdenmukaisia myös pelottavia: biomassan poltto ei ole välttämättä edes kovin paljon parempaa kuin fossiilisten polttaminen.

Biomassan käytöllä on niin laaja kannatus, että kriittisiä viestejä ei haluta kuulla. Politiikka ja erityisesti aluepolitiikka näyttää jälleen kävelevän ympäristöarvojen yli. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä totesi huhtikuussa, että biomassan päästökertoimen on oltava jatkossakin nolla.

Tuntemani tutkijat pitävät kuitenkin erittäin epätodennäköisenä, että näin tulee olemaan. IPCC ja muut kansainväliset elimet ovat tiedostaneet ongelman, ja vaikka Suomi ja muut biomassasta hyötyvät maat varmasti vastustavatkin raivoisasti, uskon, että biomassan päästökerroin tulee jo melko pian kuvaamaan tarkemmin sen todellisia vaikutuksia.

Jos nyt perustaisimme energiapolitiikan pitkälti biomassaan ja noin vuonna 2030 biomassan päästökerroin päätettäisiin laskea realistisesti, mitä lehtenne kirjoittaisi sitten?

Toivon, että se voisi edes kirjoittaa: ”Varoituksia kyllä jaeltiin.”

Janne M. Korhonen, jatko-opiskelija, Aalto-yliopisto

_______________

A-luokan työttömät

Kirjoituksenne Lea Karjalaisen touhuista TVY:n puheenjohtajana oli paikallaan. Oli jo aikakin, että jokin taho tuo esiin hänen vuosia jatkuneet törttöilynsä. Paljon niistä olisi kerrottavaa.

Rahantörsäilystä voi katsoa esimerkkiä TVY:n nettisivuilta, joissa kuluvan vuoden tapahtumia on mm. marraskuun laivakoulutusristeily. Risteilylle työttömien jäsenyhdistyksille on varattu vain luksus- tai a-luokan hyttejä. Kukahan ne maksaa? Mikä muu sektori pystyy tänä päivänä moiseen?

Nimetön

_______________

Pakko inistä

Palautetta Painajainen pannulla -artikkelin (4/2014) kuvateksteihin. Sivulla 25 EI ole ”heinäsirkka”, vaan kummitussirkka. Sivun 24 kuvassa EI ole ”kusiainen”, joka ei muuten ole mikään lajinimi ollenkaan. Hyönteisilläkin on ihan oikeat nimet, käyttäkää niitä.

Nimetön

TOIMITUS VASTAA:

Pahoittelut virheistä. Kunnia niistä kuuluu toimitukselle.

_______________

Tarina voimaantumisesta

Kirjoitin lukiosta vuonna 2010. Tämän jälkeen en tehnyt mitään, kunnes vuoden 2012 kesän jälkeen uskalsin taas kiinnostua asioista. Päätin hakea lukemaan psykologiaa.

Luin kirjastossa kuutena päivänä viikossa. Pidin aina tauon alakerran kahvilassa. Kahvilassa halusin lukea jotain muuta kuin pääsykoemateriaalia.

Kirjastossa oli jaossa Voima-lehtiä, joita sitten luin muun kevyen lukemisen ohella. Lehtien avulla kiinnostuin maailmasta ympärilläni, pienistä tapahtumista ja sain uskallusta ja sielua elämääni. Näistä pienistä kahvihetkistä pääsykoeurakoinnin keskellä tuli minulle tärkeitä hetkiä.

Ilman Voima-lehteä en ehkä olisi päässyt lukemaan psykaa.

Nimetön

_______________

Menetetty asiakas

Kuumottelin pitkään teidän mainostamaa silkkimakuupussia. En halua tukea silkin tuotantoa, joten kaipasin tietoa silkin alkuperästä, toiveikkaana, että se olisi kierrätettyä.

Tiedustelin asiaa sähköpostitse ja sainkin nopeasti ystävällisen vastauksen. Vastaus sisälsi linkin makuupusseja valmistavaan tahoon ja kommentin, ettei Voimalla ole tietoa silkin alkuperäistä, koska Voima ei osta silkkiä vaan ostaa valmiita makuupusseja. Tietoa silkin alkuperästä ei löytynyt valmistajankaan puolelta.

Aika erikoista. Jätin kuitenkin makuupussin ostamatta.

Nimetön

TOIMITUS VASTAA:

Pulma oli visainen, mutta Voiman tutkivan journalismin osasto onnistui lopulta selvittämään, että makuupussit ja niihin käytetty silkki ovat peräisin Vietnamista.

_______________

Uskomatonta roskaa

Oletin, että Voimaa lukiessani vältyn pyhältä yksinkertaisuudelta, mutta olin väärässä. Miksi se soopa (Pyhä arki -liite) on laitettu Voiman väliin? Vastatkaa jos viitsitte. Kiitos.

Visa-Jukka Nurmi

TOIMITUS VASTAA:

Kiitos viestistä ja kysymyksestä!

Voiman välissä ilmestyvät liitteet ovat aina meille mainostuksellista materiaalia. Näillä ei ole siis mitään tekemistä Voiman oman toimituksellisen sisällön kanssa. Liitteet ovat meillä muiden ilmoitusten tavoin maksullisia. Kyseisessä tapauksessa liitteen tekijänä toimi Helsingin seudun Seurakuntayhtymä. Voimassa on vuosien ajan ollut liitteitä eri toimijoilta.

Tuomas Korkiakangas, yhteyspäällikkö

_______________

Fasismin kukkanen

Haluaisin tiedustella, miksi Voiman numeron 4/2014 Seinäkukka-sivulla on kuva itsensä kansallissosialistiseksi määrittävän Suomen vastarintaliikkeen tarrasta? Oletan tämän johtuvan toimittajien huolimattomuudesta. Googlettamalla tarrassa oleva teksti tulee heti ensimmäisenä linkki uusnatsien sivustolle ja toiseksi heidän Twitter-tililleen, jossa mainostetaan kuvassa olevaa tarraa.

Kannattaa tulevaisuudessa tarkistaa, mitä ryhmää tarra edustaa, ennen kuin julkaisee siitä kuvan. Itse revin natsitarrat aina törmätessäni niihin, ja suosittelen kaikkia muitakin ryhtymään natsitarrojen rapsuttelutalkoisiin, jotta kadut pysyvät puhtaina rotukiihkoiluun yllyttävästä propagandasta.

Lotta Kalliosta

TOIMITUS VASTAA:

Huhhuh, tämä on todellinen ajattelemattomuudesta johtuva moka. Onpa noloa. Kaikki rapsuttelutalkoisiin! Tämä seinäkakkanen pitää poistaa!