Voiman ja Fifin lukijoilla on asiaa.

Avoin kirje VRlle

Sunnuntaiyönä 6.2 2011 noin kello 01.15 kuljin Helsingin Rautatieaseman laiturialueelta itäpuolen kävelykäytävää ulos. Neljä vartiointiliikkeen vartijaa kulki ohitseni ja pysähtyi käytävän reunustalla hengailevan kahden nuoren miehen kohdalle.

Yksi vartijoista sanoi, että nyt on aika poistua. Toinen nuorista miehistä lähti saman tien, ja toinen stumppasi tupakkansa ja sanoi: “joo, ilman muuta”. Olin tässä vaiheessa kävellyt ohi, ja vartijat nuoren miehen kanssa olivat jo takanani.

Käännyin kuitenkin ympäri, katsoakseni mitä on tapahtumassa. Näin kyseisen nuoren miehen kahden vartijan välissä, vartijoilla oli molemmilla otteet nuoren miehen käsivarsista ja he taluttivat miestä suuntanaan etäisemmät laiturit (14–19). Kaksi muuta vartijaa seurasi. Puoliväliä Rautatieaseman itäsiipeä näin, kuinka yksi vartijoista kamppasi jalallaan nuoren miehen maahan. Lähdin kävelemään kohti vartijoita ja maassa makaavaa miestä.

Näin kuinka samalla kun kaksi vartijaa painovat miestä maahan (mies makasi vatsallaan maassa), yksi vartijoista sitoi todennäköisesti nippusiteellä miehen käsiä yhteen selän taakse. Ne kaksi muuta vartijaa seisoivat koko toimituksen ajan vartiossa, tarkkailen ympäristöään, toinen maassa makaavan jalkopäissä, ja toinen päänpuolella. Kuljin hitaasti heidän ohitseen, katsoin heitä ja he katsoivat minua.

Halusin kysyä onko maassa makaava mies kenties syyllistynyt johonkin rikokseen, miksi hänen kätensä sidotaan vaikka mies ei selvästikään ollut tehnyt mitään vastarintaa, eikä käyttäytynyt milläään tavalla uhkaavasti. Maassa makaava mies oli pieni ja melko hentorakenteinen. Neljä vartijaa olivat kaikki selvästi tomerampia rakenteiltaan. Vartijoiden ilmeet ja eleet, ja etenkin niiden jotka seisoivat tarkkailemassa ympäristöä, sillä välin kun maassa makaavan miehen käsiä sidottiin, olivat varsin uhkaavia.

En kokenut että minulla oli oikeus kyseenalaistaa heidän toimiaan, ja että esittämällä kysymyksiä olisin ehkä saattanut itsenikin hankaluuksiin. Olen aikuinen akateemisen koulutuksen omaava nainen, ja olin menossa bussilla kotiin. Olin täysin selvin päin.

Ne vartijat, joiden tehtävä on huolehtia kaikkien Rautatieasemalla vierailevien turvallisuudesta, saivat minut tuntemaan nimenomaan turvattomuutta ja epävarmuutta – ja erityisesti huolta maassa makaavan nuoren miehen turvallisuudesta.

Vasta myöhemmin, kotiin tultuani, luin eräästä lehdestä Rautatieasemalla toimivan vartiointiliikkeen arveluttavista toimista, mm. valvontakameroiden väärinkäytöstä ja väkivaltaisista ylilyönneistä.

Oikeusvaltiossa on tietenkin oleellista että vartijat, jotka syyllistyvät moisiin rikkeisiin saatetaan oikeuden eteen ja että heidät myös tuomitaan oikeudenmukaisesti. Toivottavasti näin myös tapahtuu. Mutta tällä kirjoituksellani haluan painottaa nyt sitä, että vartiointiliikkeiden toimeksiantajilla on myös moraalinen vastuu siitä miten heidän nimissänsä yleistä turvallisuutta ylläpidetään.

Eihän toki ole tarkoituksenmukaista että junalle tai bussille menevien asiakkaiden on pelättävä asemalla partioivia vartijoita? Sillä näin minä tilanteen kiistatta koin. Mitä Valtion Rautatiet aikoo tehdä jotta heidän vastuualueellaan toimivat vartijat kunnioittaisivat suomalaisen oikeusvaltion periaatteita, joihin kuuluu kyseisellä alueella liikkuvien ihmisten oikeus olla alueella ja jopa heidän vapaa puhuminen.

Lisäkysymyksinä esittäisin, miten minun kuuluisi vastaavassa tilanteessa toimia? Onko minulla oikeus esittää vartijoille kysymyksiä heidän toimistaan? Jos on, niin minkälaisia kysymyksiä olisi aiheellista esittää (kuten esimerkiksi onko kiinni otettu henkilö syyllistynyt rikokseen, ja millä perusteella häntä epäillään rikoksesta)? Onko minulla oikeus kuvata vartijoita kameralle? Onko minulla oikeus, ja jos, niin millä tavalla, estää heitä esimerkiksi kamppaamasta, hakkaamasta, tai sitomasta ketään? Onko minulla oikeus pyytää vartijoilta heidän nimiään, ja todisteita heidän identiteetistään, jotta voisin ilmoittaa heidät toimeksiantajilleen? Onko minulla oikeus puhutella vartijoiden kiinni ottamaa henkilöä?

Pia Lindman

________________

Hei Voiman toimitus.

Julkaisemanne lehti on ala-arvoinen ja ääripopulistinen. Viimeisimmässä numerossanne merkitsitte Perussuomalaiset äärioikeistolaiseksi. Eikö teitä hävetä? Perussuomalaiset ovat melko vasemmistolainen puolue, joka mm. vaatii Suomen puolueettomuutta ja kannattaa hyvinvointivaltiota. Vaikka en Persuja äänestäkkään, on tälläinen ”journalismi” ala-arvoista. Toivottavasti toimituksenne herää nykypäivään, harhaisista luokkasota-kuvitelmistaan. Vähemmän paskaa siis pliis.

Liberaali

Toimitus vastaa 

Kiitän palautteesta. Olen samaa mieltä siitä, että perusuomalaisten verolinja on vasemmistolainen, samoin kuin siitä, että demokratian vaatiminen on kaikkea muuta kuin äärioikeistolaista. Monessa muussa kysymyksessä perussuomalaiset tosin heiluvat harvinaisen paljon ja voivat päätyä oikeastaan mihinkä tahansa suuntaan (samoin kuin moni muukin puolue Suomessa), mutta monella tavalla tämä kuuluu myös ohjelmaan, jota Soini toteuttaa. Siinä on kuitenkin mukana myös oikeistolaisia tendenssejä puhumattakaan muukalaiskriittisyydestä, jota J. Halla-Aho edustaa. 

Karttapalstalla käyttämämme kartta on alun perin ranskalaisen Le Monde diplomatiquen julkaisema ja tässä lehdessä nähdään perussuomalaiset eurooppalaisesta näkökulmasta. Kyllähän EU:ssa perussuomalaiset kuuluvat EU-kriittiseen Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -europarlamenttiryhmään, jonka muut jäsenet ovat aika selvästi myös oikeistolaisia. 

Kimmo Jylhämö

_______________

Virhe jutussa

Tuossa Jari Tammisen kirjoittamassa ”Kuka vartioi vartijaa?” jutussa oli lopussa pieni virhe. ”Vartijan työn perusteet -kurssi 40 tuntia, oikeuttaa työskentelemään osa-aikaisesti” 40h kurssin suoritettuaan ja poliisin hyväksynnän saatuaan voi henkilö toimia vartijana yhden kalenterivuoden aikana enintään neljä kuukautta (väliaikainen vartija).

Tomi

_______________

Räkänokkien asenteellisuutta

Luin Jari Tammisen jutun Kuka vartioi vartijaa? (Voima1/2011) suurella mielenkiinnolla. Olin aiemmin pitänyt vartijoita hieman laiskaa tyhmempinä nutipäinä, mutta Securitaksen hallintopäällikkö Timo Kerttulan kommentit vakuuttivat selkeydellään ja asiasisällöllään. Vartioinnin ja vallan välisestä dynamiikasta olisin lukenut pitempäänkin.

Kerttulan kommenttien rinnalla VR:n turvallisuuspäällikkö Teemu Väänäsen typistetyt vastaukset vaikuttivat nenäkkään räkänokan asenteelliselta niskoittelulta. Ctrl C ja Ctrl V. Ja Ctrl V. Ja Ctrl V. Ja Ctrl V. Ja Ctrl V. Ja Ctrl V. Ja Ctrl V. Mitenkähän Väänäsen alaisuudessa toimivat vartijat vastaisivat samanlaiseen asenteeseen? Varmaan tosi kiltisti, jossain siellä 3 B:ssä.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan

_______________

Nyt riitti, VR

Kiitos terävästä artikkelista koskien vartijaväkivaltaa. Törkeyden huippu oli tuon VR:n edustajan ylimielinen vastailu lehtenne esittämiin kysymyksiin. Joku toimittajahan voisi vaikka väsätä kantelun oikeusasiamiehelle, joka voisi selvittää, onko asialle jotain tehtävissä. Väkivaltaahan harrastavat yksityisyritysten toimijat, mutta koska kuitenkin kysymys on yleisestä turvallisuudesta, jonka ylläpito on hivutettu poliisilta yksityiselle, pitäisi oikeusasiamiehenkin ottaa jokin kanta. Oikeuasiamiehelle kuuluisi myös selvittää poliisin vähättelevä asenne. Ja onhan tuo VR:kin kai jonkinlainen julkishallinnollinen instanssi.
Tämä artikkeli ratkaisi asian osaltani: käytän junaa vastaisuudessa vain kun se on välttämätöntä ja näkisin mielelläni jonkinlaisen VR-boikotin, joka kestäisi siihen päivään asti, jolloin VR ilmoittaa ottavansa väkivaltaongelman vakavasti käsittelyyn.

Putte

_______________

Kiitos propagandasta

Olen työskennellyt turvallisuusalalla kohta 10 vuotta monessa eri tehtävässä mutta en ole kertaakaan nähnyt noin provosoivaa ja ongelmia aiheuttavaa artikkelia mediassa.

Minäkin olen kuullut tarinoita pääkaupunkiseudun pipipäistä mutta en ole liki 200 tuntemani kollegan nähnyt koskaan pahoinpitelevän yhtään asiakasta, ohikulkijaa tai satunnaista uhria.

Työskentelin vastaavana portsarina yhdessä Suomen suurimmasta yökerhoista pari vuotta, olen työskennellyt konserteissa lavan edessä, takana, sivulla ja yleisön keskellä, toiminut paikallisvartijana, piirivartijana, ostotarkastajana, hälytyskeskuspäivystäjänä, arvokuljetuksessa, myymäläetsivänä, myymälävartijana ja kuvavalvomossa.

Jari Tammisen kertomat esimerkit kameroiden ohjaamisista ja pimeistä kulmista olivat kyllä mielenkiintoisia – olen suunnitellut kamerajärjestelmiä mm. maanpuolustuksellisesti tärkeisiin paikkoihin ja voin kertoa että niitä pimeitä kulmia on aina, ellei rahaa ole käytössä aivan tolkuttomia summia.

Se, että niiden pimeiden paikkojen olemassaolo olisi suunnitelmallista ei pidä paikkaansa: kamerat suunnataan sinne missä niiden näkyvyys/näyttävyys on suurin mahdollinen ja jossa niillä voidaan seurata tärkeitä kohteita, kuten ovia lukituksen kannalta, tai kulunvalvontaa. Kuolleita kuvakulmia muodostuu myös siksi, että normaali kameraohjain joka käsittää 9 kuvaa maksaa yli 15 000€. Normaalin automarketin tavarahävikki on vuodessa n.100 000€.
Kameroiden pikavalinnat ohjataan paikkoihin jossa a) on arvokasta omaisuutta b) jossa tavarasta irroitetaan hälyttimet c) paikkoihin jossa petokset tapahtuvat (vaa’at, kassat, jne).

Artikkeli tuntuu jotenkin järjettömältä. Suojelemme työssämme omaisuutta ja ihmisiä ja yritämme parhaamme mukaan noudattaa sekä maalaisjärkeä että lakia – voin puhua kollegoideni puolesta sillä tunnen työkaverini, joudun uskomaan henkeni heidän käsiinsä. Minun on pakko luottaa heihin.

Vartijat ja järjestyksenvalvojat tekevät työtä, sitä samaa kuin kaupan kassa tai mainostoimiston ad. Vartija työskentelevät uniformuissa, juuri niissä jotka herättävät ihmisten huomion. Osa ihmisistä kokee uniformun automaattisesti negatiiviseksi, osa automaattisesti positiiviseksi. Osaatko arvata mitä tällainen artikkeli tekee sille mielikuvalle ja miten paljon se negatiivinen suhtautuminen lisää ennakkoasenteita, asenneongelmia ja vaarantaa työturvallisuutta?

Kehotan että tutustut vartijan työhön ihan arjessa ennen kuulopuheiden ja juorujen kuuntelemista. Olen itsekin kuullut sellaisia jopa itsestäni, sillä univormu joka on naamioinut minut työssäni erilaiseksi kuin arjessa, on tehnyt minusta ”paskan ämmän”.

Olet nyt kertonut kaupunkilegendasi, olisiko aika kertoa myös se puoli jossa ne syyttömät, hyvää tarkoittavat kansalaisaktivistit joutuvat vartijoiden pahoinpitelemiksi ihan vain ohittaessaan heitä julkisilla paikoilla? Vai olisiko tarinoillasi sittenkin vielä joku vähän todellisempi puoli..

Maija