Voiman ja Fifin lukijoilla on asiaa.

Virheitä artikkelissa Globalisaatio meni metsään

Artikkelissa mainitaan, että Riitan Herkku harjoittaa marjabisnestä. Koska väite on virheellinen pyydämme teitä välittömästi korjaamaan asia.

Ben Strömsten, vientipäällikkö, Marja Bothnia Berries Oy, Ltd.

Toimitus vastaa: ei virheitä

Riitan Herkku Oy:n ja Marja Bothnia Berries Oy Ltd:n vientipäällikkö Ben Strömsten pyysi korjaamaan väitettä, jonka mukaan Riitan Herkku harjoittaa marjabisnestä. Kun pyysin Strömsteniä tarkentamaan pyyntöä, hän totesi, että Riitan Herkku ei ole marjakaupassa mukana eikä kutsu poimijoita Suomeen.

Kysyin Strömsteniltä, että mistä ne marjat sitten tulevat. Hän kertoi, että Riitan Herkku ostaa marjansa esimerkiksi yksityishenkilöiltä. Samalla Strömsten myönsi, että yritys ostaa marjojaan myös suoraan thaipoimijoilta.

Globalisaatio meni metsään -juttua varten sain käytettäväkseni Junya Yimprasertin yhteenvedon marjanpoimijoiden leireistä pohjoisessa. Yhtenä marjanprosessointiyhtiönä dokumentti esittää Riitan Herkun.

Riitan Herkku -konserniin kuuluvat Marja Bothnia Berries Oy Ltd ja Korvatunturin Marja Oy, jotka ovat kutsuneet thaipoimijat Suomeen.

Poimijat ovat kertoneet poimineensa henkilöille, jotka he ovat yhdistäneet Riitan Herkkuun. Riitan Herkun, Korvatunturin Marjan ja Marja Bothnia Berriesin johto koostuu samoista henkilöistä eri paikoilla. Ei ole ihme, jos poimijat eivät osaa erottaa tytäryrityksiä emoyhtiöstä.

Siksi ei ole väärin sanoa, että Riitan herkku – konsernina – harjoittaa marjabisnestä.

Korvatunturin Marja oy on liitetty Riitan Herkkuun yrityskaupalla 2003. Lapin Kansa uutisoi 30.3.2010 Riitan Herkun eriyttävän marjanpoiminnan omaksi yhtiökseen. Marja Bothnia Berries oy puolestaan on toiminut tämän vuoden huhtikuusta. Kummatkin toimivat osana Riitan herkku -konsernia.

Sonja Hyppänen

_______________

Väärä tilaus

Luulin tilanneeni Voima-lehden, mutta huomaankin että postiluukustani putoaa Kirkko ja kaupunki. Hurskastelevaa ja tekopyhyhää, epärealistista ja yläluokkaista kamaa täynnä. Hyvistelyä.

Liina

_______________

Palautetta Suvi Auviselle Åttå-juomien mainontaa käsittelevästä jutusta

Annetaan nyt palautetta tasapuolisuuden vuoksi sitten Voima-lehdellekin… Mielestäni Åttå-drinksujen mainontaa käsittelevä juttusi oli hieman ahdasmielinen. Kyseiset mainokset ovat (mainoksina) poikkeuksellisen hauskoja ja onnistuneita. On katsojan (varttuneemman tai nuoremman) aliarvioimista olettaa karrikoidun hahmon vahvistavan kielteisiä stereotypioita ja lisäävän rasismia. Kyseinen hahmo edustaa hömppä-genreä. Tarvitseeko siihen suhtautua niin ryppyotsaisesti? Tämä minun mielipiteenäni…

Toki voidaan perustellusti kysyä, onko syytä lisätä mainonnalla alkoholin kulutusta tai kulutusta ylipäätään?!? Siitähän jutussasi ei kuitenkaan puhuttu.

Henrik

Minusta hartwallin homo-hurri mainokset on olleet hauskoja. Itseasiassa ihan niiden erikoisuuden takia ostin lauantaina junaa odottaessani Turun juna-aseman R-kiskalta kaksi Åttå drinkero -tölkkiä.

kjartan

_______________

Vaisala-jutusta

Kiitokset hyvistä jutuista! Vaisala-juttu oli loistava. Huvitti, että juuri pari viikkoa ennen jutun ilmestymistä olin kertonut pomolleni, etten voi mennä enää asiakkaalle (Vaisalaan) töihin, koska työlläni suoraan tuen jenkkien sotaa. Tein testaustyötä nimenomaan militäärilaitteistolle ja kesäloman jälkeen en enää yksinkertaisesti henkisesti pystynyt hommaan. Sain siirron toiseen projektiin ja olen nyt taas työkykyinen. Kollegani meni tilalleni Vaisalaan, joskin siviilipuolen projektiin ja hyvä niin. :)

Kaisa Mäkelä

_______________

Toisten unet

Solja Koveron kirja-arvostelu oli hyvä mutta… Olisi siinä voinut vähän paremmin puuttua kirjasta juuri nyt käytävään keskusteluun.

Uskon Janin olevan vilpitön, että hän on halunnut käsitellä ajankohtaista aihetta ja sysätä keskustelua eli antaa virikettä lisää.

Toisaalta ymmärrän ja toivon Janin ymmärtävän oikein aidosti mitä tunteita herättää Tuula Lindissä ja Armas Lindissä, kun he saavat tietää, että heidän aiheitaan ja materiaaliaan on muokattu uusiksi. Se on kuin minuuden riisto. Eikä yhtään helpota, että sanotaan toistenkin tekevän niin tai että se kuuluu nykypäivään.

Sekä Tuula Lind että Armas Lind toisistaan tietämättä ovat panneet itsensä likoon poikkeuksellisen rohkeasti. Kiba Lundberg oli jo aikaisemmin tien raivaaja. Mikä merkitys on tällä romanien omalla toiminnalla? Toivon, että Voima käsittelisi tätä tulevissa numeroissa.

Menestystä vain uusia uria aukovalle Voima-lehdelle (vaikka en olekaan aina samaa mieltä).

Paavo Lounela

_______________

Tanskalaiset Afganistanin sodassa (Voima 8/2010)

Minusta Armadillo-dokumenttielokuvan tekijän, Janus Metzin haastattelussa oli eräs hämmennystä herättävä kohta. Hän väitti että talibaneja demonisoidaan ja totesi seuraavaa: ”Heitä radikalisoidaan ja demonisoidaan, että he näyttäisivät barbaarisilta fundamentalisteiltä”. Mielenkiintoista, täytyykö muka allahin nimeen kivityskuolemantuomioita määrävää, itsemurhaiskuja tekevää ja naisten kasvoja silpovaa järjestöä vielä ”radikalisoida ja demonisoida” jotenkin jotta he näyttäisivät barbaarisilta fundamentalisteiltä?

Silver Lindeman

_______________

Hyvä juttu

Luin jutun Anja Snellman & riivattu huivi, vaikka en ole lukenut kirjaa, ja oli artikkeli ravitseva lukukokemus. Eli kiitos siitä toivottavasti välittyy eteenpäin kirjoittajalle.

Koostan itse kuvataiteilijana kulttuurillista identiteettiä ja sen kansallista määritelmää koskevaa teosta ja olin huomioinut tämän Snellmanin kirjan mahdollisena lukukokemuksena (jotka siis vieläkin on). Se, miten artikkelissa oli purettu vastaanoton eli kirjan saaman kritiikin kautta niitä ajatusrakennelmia, joita ympäröivä kulttuuri käyttää muodostaessaan suhdetta maahanmuuttajuuteen, ja sitä, miten Kuusela avasi laajemminkin tämän ”ajankohtaisen” aiheen ympärille pyörittäytynyttä keskustelua ja tarvetta käsitellä, oli kiinnostavaa luettavaa.

Maahanmuuttajuuden ja ”monikulttuurillisuuden” käsittelylle on ilmeisesti tilausta, ja siksi on tärkeää että myös uskalletaan lähteä kriittisesti tarkastelemaan sitä, millaisia vastauksia siihen tarjotaan.

Miina Hujala

_______________

Hyvä Fifin päätoimittaja Nikkanen

Haluan kommentoida lokakuun Voiman Ralph Naderia käsittelevää artikkeliasi. Jutustasi voi saada sellaisen käsityksen, että Nader arvostelisi presidentti Obamaa rasistisin perustein. Näin tuskin on. Sen sijaan ymmärtäisin hänen hänen arvostelevan mediaa ja kansalaisia siitä, että he antavat ihonvärin vaikuttaa käsitykseensä Obamasta. Koska Obama ihonvärillään edustaa sorrettua kansanosaa, helposti ajatellaan, että Obaman presidenttinä varmasti ajaa heikonpiosaisten asiaa, eikä tästä syystä vaivauduta tarkastelemaan Obaman toimintaa kyllin kriittisesti.

Terveisin uskollinen lukijanne,

Tuukka Tervo

_______________

Vastine artikkeliin Ennallistettu lähde (Voima 8/2010)

Pirkanmaan metsäkeskus on tehnyt lähteiden ennallistamista jo kolme vuotta. Lähteiden merkitys metsäluonnon monimuotoisuudessa on varsin suuri.

Eteläisen Suomen lähteistä on arvioitu olevan luonnontilaisessa tai luonnontilaisen kaltaisessa kunnossa alle 10 prosenttia. Todellisuudessa luku lienee vieläkin alhaisempi, sillä useat lähteet ovat taantuneet vaikeasti havaittaviksi tai hävinneet luonnostamme ihmistoiminnan seurauksena. Nykyään luonnontilaista tai sen kaltaista lähdettä suojelee vesilaki ja välitöntä lähiympäristöä metsälaki.

Monilla alueilla lähteiden ottaminen talouskäyttöön on ollut merkittävin niiden luonnontilaa alentanut tekijä. Vesihuollon kehittyessä ja maaseudun sähköistyessä kaivot ja kylmäsäilytystilat ovat jääneet tarpeettomiksi.

Lähteiden kunnostus, kuten kaikki muutkin metsäkeskusten luonnonhoitohankkeet ovat maanomistajalle ilmaisia ja vapaaehtoisia.

Nokialla tehdyssä lähteen ennallistamisessa maanomistaja itse toivoi, että betonirenkaat poistetaan lähteestä jo turvallisuussyistä. Rakennettu lähde oli erittäin vaikeasti havaittavissa ja sinne oli aiemmin pudonnut kauris, joka oli menehtynyt lähteeseen.

Kirjoittajan mainitsemat traktorinjäljet eivät liity mitenkään lähteen ennallistamiseen. Lähteitä ennallistettaessa maastotyö tehdään lähes aina miestyönä. Renkaat nostettiin lähteestä taljan avulla lihasvoimin. Betonirenkaita on lähes mahdotonta viedä ennallistamiskohteelta pois ilman koneita ja sen vuoksi ne on jätetty uranvarteen, jotta ne olisi helppo maan jäädyttyä ottaa traktorin kyytiin.

Lähteen ennallistuminen ei tapahdu hetkessä, mutta monessa tapauksessa kuitenkin saavutetaan lähdelajiston elpymistä varsin nopeasti. Laminoitu kyltti antaa metsässä liikkujille tietoa, miksi kohteessa on tehty toimenpiteitä.

Kirjoittajan mainitsemaa naulaista kantta lähteessä ei ollut, vaan laudat olivat renkaiden reunoilla lähteessä, eikä niissä ollut nauloja.

Lähteen ympäristön valtaa paikalle ominainen kasvillisuus nopeasti. Ensi kesänä ympäristö on jo vihertynyt.

Jouni Räty, metsäluontosuunnittelija, Pirkanmaan metsäkeskus

_______________

Toimitus vastaa: Ennallistaminen on tärkeää. Yksityiskohdat kyseisen lähteen ennallistamisesta eivät näy satunnaiselle metsänkävijälle vaan valitettavasti sille näkyy betonirenkaat, laminoitu lappu, laudat ja lähteen vierestä kulkevat traktorinjäljet. Ensi kesää odottaen.

_______________