Lukuaika: 2 minuuttia

Lentoreitti Helsinki–Woodstock

Latebirds herättelee tosi-tv:n passivoimaa kansaa.

LATEBIRDSIN L AULAJA ja lauluntekijä Markus Nordenstreng huokuu tyytyväisyyttään uuteen Radio Insomnia -levyyn. ”Äänitimme biisit studiossa livenä. Vältimme turhaa kerroksellisuutta ja pyrimme pitämään biisit yksinkertaisina”, kertoo Nordenstreng. Latebirdsiin kuuluu Suomen ykköskaartin rockmuusikkoja: Laika & the Cosmonautsista tutut rumpali Janne Haavisto ja kosketinsoittaja Matti Pitsinki, Jonna Tervomaan luottokitaristi Jussi Jaakonaho ja Egotripissä soittanut basisti Mikko Mäkelä.

Orkesteri ammentaa vaikutteensa jenkkiläisestä roots rockista, niinpä puolet albumista äänitettiin Woodstockissa Yhdysvalloissa ja puolet Suomessa. ”Haimme meille uutta työskentelytapaa ja intensiivisempää yhteissoittoa. USA:n pään tuottajat Ken Coomer ja Charlie Brocco nauttivat bändin täydellistä luottamusta, joten me pystyimme keskittymään vain ja ainoastaan soittamiseen. Myös kotimaan tekstiviestihelvetistä saatu rauha auttoi kummasti keskittymistä”, Nordenstreng pohtii. Suomessa tuottajana toimi Lasse Kurki, eikä jälki häpeä Yhdysvaltojen äänitysten rinnalla.

NORDENSTRENG pitää yhtenä Radio Insomnian keskeisistä teemoista läsnäoloa. ”Kun katsoo jengiä tänä päivänä, niin tuntuu että aika monelta puuttuu tatsi todellisuuteen. Moni tsiigaa reality-tv: tä tai jotain muuta viihdemössöä eikä ymmärrä, että elämää on jäljellä joka päivä vähemmän. Sitä ei kannata tuhlata.”

Nordenstreng on matkustanut paljon Yhdysvalloissa ja näkee ihmisten passivoitumisen suurena ongelmana. Nyt sama meno on rantautunut Suomeenkin. ”Se tietenkin pönkittää kapitalismia ja suuria yhtiöitä, vähän kyllä silti ihmetyttää, miten kaikki menee yksilötasolla läpi. Bushia tukevan median propagandakoneisto jyllää.”

RADIO INSOMNIAN ”Dream Dream” -raidan innoittajana on ollut Anthony de Mellon kirja Havahtuminen. ”Koen, että jonkinlaista havahtumista tapahtuu, kun tulee ikää. Olemme aikuisia musiikin rakastajia ja pyrimme keskittymään olennaiseen. En allekirjoita kaikkea de Mellon kirjasta, mutta pidin tietystä tarkkanäköisyydestä.”

Nordenstreng ei pidä itseään U2:n Bonon kaltaisena julistajana, joka neuvoo miten tulee toimia. ”Arvostan kyllä, jos jollain on paukkuja ottaa selvää kolmannen maailman asioista ja vielä välittää tietoa eteenpäin. Minä kuitenkin kelaan, ettei minulla ole varaa olla tekemättä biisiä vaikkapa villapaidasta.”

Avausraita ”Set Free the Radio” on kannanotto radioiden soittolistoja vastaan. Nordenstreng julkaisee levynsä nykyään omalla Grandpop-levymerkillä, joten musiikintekijänä hänellä on vapaat kädet.

”Koen, että harrastan levy-yhtiötoimintaa yhdessä Lasse Kurjen ja Jussi Jaakonahon kanssa. Emme ole mikään massiivinen lafka, mutta haluamme julkaista sellaista musiikkia, mitä muut eivät ehkä julkaisisi.” Sananvapaus on Nordenstrengille tärkeää. ”Jenkeissä on mukamas vapaita medioita. Siellä levyyhtiöt alkoivat maksaa kaupallisille radioille tiettyjen kappaleiden soittamisesta jo 1950-luvulla. Vasta tänä vuonna tällaisista kytkyistä on nostettu ensimmäiset oikeustoimet.”

Nordenstreng myöntää musiikkibisneksen pyörivän pitkälti kaupallisilla ehdoilla. ”En silti biisejä tehdessä mieti radioformaatteja tai singlevalintoja, vaan pyrin ainoastaan tekemään hyvää musaa.”

SUOMALAISUUS ei ensimmäiseksi tule mieleen Latebirdsin musiikista. Yhdysvalloissa paikalliset muusikot kuulevat siinä kuitenkin jotain mitä me emme havaitse. ”On meidän musassa tietty kaipuu. Lisäksi laulan tällä levyllä ensimmäisen kerran esimerkiksi talvesta, mikä on aika harvinaista englanniksi laulaville suomalaisille bändeille.”

Eskimoille ei kannata myydä lunta, eikä suomalaismuusikon kannata opettaa mustille miehille bluesia. ”Jos Yhdysvaltoihin lähtee, voi ammentaa siitä perinteestä. Pohjimmiltaan pitää kuitenkin tehdä omaa juttua. Täytyy olla jotain sanottavaa.” Markus Nordenstreng kokee itsensä kosmopoliitiksi jo taustansakin takia. ”Vietin lapsuudesta kolme vuotta Tansaniassa. Faijan opetuspestien takia tuli jo nuorena matkusteltua paljon Jenkeissä, eritoten Teksasissa, jossa faija opetti kommunikaatiota Austinin yliopistossa. Lisäksi olen myös opiskellut Irlannissa.”

MONIEN RAKASTAMA Amerikan Yhdysvallat nousee vääjäämättömästi esiin Nordenstrengin musiikista puhuttaessa. ”Mikä on USA? Sehän on erilaisten kulttuurien sulatusuuni ja yhtä vanha kuin Tampere. Suomessa on erittäin kriittinen näkemys USA:sta, mikä on osaksi ihan tervettäkin. Se on järjettömän iso maa, eikä sellaista asiaa kuin yhdysvaltalaiset ole olemassa. Se on illuusio.” Nordenstreng nauttii amerikanherkuista täysin siemauksin. ”Muusikon näkökulmasta parasta jenkeissä on monikulttuurisuus. Siitä voi ammentaa loputtomiin.”

Timo Forss on Markus Nordenstrengin kollega Helsingin Sanomien omistamassa Radio Helsingissä.

Latebirds: Radio Insomnia. Grandpop Records 2005.

Timo Forss

  • 9.9.2009