Suomalaista huumehoitopolitiikkaa ohjaavat vanhat asenteet.
Vuonna 2008 sallittiin korvaushoitolääkkeen jako apteekeista. Uusi asetus sallii apteekkijakelun kuitenkin vain yhdelle tuotesuojatulle valmisteelle. Lääkkeen hinta on jopa 25-kertainen verrattuna vakiintuneeseen korvauslääkkeeseen.
Suomessa lääkekorvaushoitoa saa tällä hetkellä noin 1700 opiaattiriippuvaista. Määrä on kuitenkin nopeassa kasvussa. Vaikka korvaushoito auttaa vain osaa huumeongelmaisista, kunnissa on kustannussyistä haluttu siirtää painopistettä erilaisista kuntoutushoidoista juuri opiaattiriippuvaisten lääkekorvaushoitoihin. Samalla myös korvaushoidosta eroon auttavaa kuntoutusta on yhä vaikeampi saada.
Korvaushoitoasiakkaista apteekkijakelun piirissä on tällä hetkellä vain noin 60–70 henkilöä. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti.
Uudessa asetuksessa apteekkijakeluun hyväksytty korvauslääke Suboxone tuli Kelan korvattavaksi lääkkeeksi elokuussa. Samaan aikaan kunnissa mietitään, kuinka korvaushoidon kuluja voitaisi säästää keventämällä asiakkaille tarjottavaa hoitoa.
Näin kunnille syntyy taloudellinen kannuste ohjata potilaita mieluummin apteekkijakelun piiriin ja maksattaa lääkkeistä merkittävä osa valtiolla.
Terveydenhuollossa yhä korvauslääkkeenä käytettävän metadonin kuukausiannoksen hinta apteekeissa olisi noin 20 euroa. Tuotemerkkisuojasta vastikään vapautuneiden buprenorfiinivalmisteiden vertailukelpoista apteekkihintaa ei ole saatavilla. Apteekkijakeluun hyväksytyn Schering-Plough Oy:n Suboxonen kuukausiannoksen hinta yhden käyttäjän osalta on noin 500 euroa.
Jos muutaman vuoden päästä korvaushoidon apteekkijakelun piirissä on esimerkiksi 2?000 käyttäjää, heidän lääkkeidensä vuosikustannus olisi noin 12 mijooonaa euroa.
Riippumatta siitä, missä suhteessa korvauslääkkeiden kuluista vastaavat Kela, kunnat tai asiakkaat itse, voitot tästä kehityksestä kerää lääkeyhtiö Schering-Plough Oy.
Miten tähän tilanteeseen on päädytty?
Suomessa on perinteisesti suhtauduttu varauksellisesti lääkekorvaushoitoihin. Muualla läntisessä Euroopassa opiaattiriippuvaisten lääkekorvaushoidot ovat yleensä vakiintuneet osaksi perusterveydenhuoltoa jo 1970–1980-luvuilta alkaen. Suomessa vielä vuoden 2002 asetus määritteli korvaushoidot mahdolliseksi vain osana erikoissairaanhoitoa.
Suomalaisesta järjestelmästä tuli raskas, kallis ja potilaita vahvasti kontrolloiva. Näin myös kynnys sen piiriin pääsemiseen jäi korkeaksi.
Vasta vuoden 2008 asetuksessa lääkekorvaushoitoa pyrittiin kansainvälisten suositusten mukaan keventämään siirtämällä korvaushoitopäätökset terveyskeskustasolle perusterveydenhuoltoon. Samalla sallittiin korvaushoitolääkkeen jakelu myös apteekkien kautta.
Asetuksessa kirjattiin silti kansainvälisesti poikkeuksellisella tavalla, että apteekkijakeluun hyväksyttiin vain buprenorfiinia ja naloksonia sisältävä yhdistelmälääke. Tätä on saatavilla vain lääkefirma Schering-Plough Oy:n tuotemerkkisuojaamana Suboxone-valmisteena. Sillä on yksinoikeus kyseisen lääkkeen myymiseen vuoteen 2016 asti.
Terveyskeskuksien ja päihdeklinikkojen kautta jaettavana korvauslääkkeenä voi yhä käyttää metadonia. Se on paljon edullisempaa kuin Suboxone siksi, että apteekeilla on oikeus valmistaa sitä itse. Metadonin yliannostus voi kuitenkin johtaa kuolemaan.
Aiemmin Suomessa metadonin rinnalla korvauslääkkeenä käytettiin tuotenimellä Subutex tunnettua buprenorfiinivalmistetta. Suomessa se on levinnyt katukauppaan ja siitä on tullut heroiiniakin yleisempi opiaattipohjainen huume.
Subutex on myös Schering-Plough Oy:n lääke, mutta sen patenttisuoja on vastikään rauennut. Sille olisi siten saatavilla jatkossa halpoja rinnakkaisvalmisteita.
Asetuksessa yhdistelmälääkkeeseen päädyttiin, koska lääkeyhtiö oli etukäteen mainostanut sen sisältämän naloksonin estävän lääkkeen käyttämisen pistettävänä huumeena.
Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopaisen mukaan myös Suboxonea käytetään katuhuumeena.
”On alun perinkin fiktiivinen ajatus, että jotain lääkettä ei voisi pistää suoneen. Yhdistelmälääkkeen sisältämä naloksoni tuottaa luvatun voimakkaat negatiiviset oireet vain osalle käyttäjiä ja heillekin tämä ikävä vaikutus kestää vain puolisen tuntia kun koko lääkkeen vieroitusoireita hillitsevä vaikutus voi kestää vuorokaudenkin. Suboxonen hinta katukaupassa on ilmeisesti Subutexia jonkun verran alhaisempi.”
Lääkefirma siis onnistui lobbauksessaan hyvin, kun se sai yksinoikeuden sille tuottoisaan apteekkilääkkeeseen?
”Sanoisin ennemminkin, ettei firman edes tarvinnut lobata asiaansa erityisen vahvasti, koska Suomessa media on pitänyt 10 vuotta suurta kohua Subutexin ympärillä “
“Jos minulta kysytään, alun perinkin olisi pitänyt rakentaa hoitosysteemiä apteekkien kanssa siten, että korvauslääke olisi määrätty potilaan kliinisen tilan mukaan. Asetuksen muotoilussa edelleen painaa se, että viranomaisilla tämä kontrollipainotus on yhä määräävänä tekijänä.”
_______________
Asiantuntija-apua tarjolla
Viestintäpäällikkö Anna-Maria Halle Schering-Plough Oy:stä, lobbasiko yhtiönne ahkerasti silloin kun ministeriössä valmisteltiin uusinta korvauslääkeasetusta?
”En ollut silloin itse töissä täällä, joten prosessi ei ole minulle tuttu. Uskaltaisin kuitenkin sanoa, että olemme normaaliin tapaan tarjonneet tarvittaessa asiantuntemustamme käyttöön.”
Yhtiönne järjestää tällä hetkellä korvaushoitoihin liittyvää koulutusta terveyskeskusten henkilökunnille. Kannustetaanko siellä ohjaamaan potilaita apteekkijakelun piiriin ja Suboxonen käyttäjiksi?
”Terveyskeskusten henkilökuntien piirissä tällaiselle koulutukselle on nyt kovaa kysyntää. Vaikka järjestämme koulutusta, emme itse puhu siellä emmekä esittele siellä lääkkeitä. Koulutuksen sisällöstä vastaa asiantuntijalääkäri ja hoidon eri vaihtoehdot ovat siellä objektiivisesti esillä.”
_______________
Tuomas Rantanen
