Presidentti Halonen on huolissaan siitä, miten Suomessa keskustellaan lähisuhdeväkivallasta.
”Hyvää akkainpäivää, eiks niin”, tasavallan presidentti Tarja Halonen aloittaa. Naistenpäivänä Mäntyniemeen on kutsuttu lounaalle politiikan naisvaikuttajia sekä naisjärjestöjen ja median edustajia. Paikalla ovat Maria Guzenina-Richardson, Sirkka-Liisa Anttila, Sari Sarkomaa ja Elisabeth Rehn.
Lounas aloitetaan Kultarannan omenamehulla. Presidentti Halonen on iloinen, että EU:n puheenjohtajamaa Espanja nosti naisiin kohdistuvan väkivallan ensimmäistä kertaa neuvoston esityslistalle. Mutta Halonen on huolissaan siitä, miten Suomessa keskustellaan lähisuhdeväkivallasta.
Lounaspöydässä nyökytellään. Asiasta vaietaan edelleen liikaa. Osallistujien mielestä väkivaltaa pursuava yhteiskunta ja rakenteet tuottavat väkivaltaa, jonka kohteeksi ei pitäisi joutua miehen, naisen eikä lapsen.
Amnestyn tutkimuksen mukaan parisuhteessa elävistä 18–74-vuotiaista suomalaisista naisista noin 20 prosenttia on joutunut miehen fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhan kohteeksi. Tästä ongelmasta miesasiamiehet haluaisivat kääntää huomion pois.
Nykytrendin mukaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta saa puhua vain, jos ihan kaikki otetaan huomioon.
”Jos asian ottaa puheeksi, aina sanotaan, että no entäs miehet ja kyllä naisetkin lyö”, Halonen sanoo.
Hannele Huhtala