Itävaltalainen Christian Felber ohjaa yrityksiä kohti avoimen lähdekoodin talousjärjestelmää.
Luottamus, keskinäinen kunnioitus, yhteistyö, demokratia, solidaarisuus, huolenpito ja jakaminen ovat arvoja, jotka kaikkialla maailmassa kansalaisten mielestä parhaiten takaavat ihmissuhteiden ja ympäristön kukoistuksen.
Neurobiologian tuoreimpien tutkimustulosten mukaan ihmissuhteet ja yhteistyö motivoivat ihmistä paremmin kuin kilpailu ja oman edun tavoittelu.
Miksi siis ahneus, itsekkyys ja vastuuttomuus hallitsevat?
”Talouden lait suosivat kilpailua ja voitontavoittelua. Itsekkyys palkitaan. Syy negatiivisten arvojen ylivaltaan ei ole ihmisluonnossa vaan luonnottomassa järjestelmässä”, vastaa Christian Felber.
Felber on kirjailija, Itävallan Attacin perustajajäsen, Wienin talouskorkeakoulun lehtori ja sivutoiminen tanssija.
Vuonna 2010 Felber julkaisi kirjan talouden arvoista. Se poiki yhteistyötä 15 kovaan peliin kyllästyneen itävaltalaisyrittäjän kanssa.
Yhteistyöstä syntyi uusi tapa mitata yritysten menestystä: yhteishyvän tase (Common Welfare Balance Sheet). Tase pisteyttää yrityksen menestystä 17 mittarilla. Niitä ovat muun muassa eettisyys, ympäristöystävällisyys, sosiaalinen vastuunotto, työn laatu, tasa-arvo, tiedonkulun avoimuus, tulonjaon oikeudenmukaisuus ja yritysten keskinäinen solidaarisuus.
Valtiontaloudessa bruttokansantuote korvataan yhteishyvän tuotoksen mittaamisella.
Yhteisen hyvän käsite ei ole uusi. Tuomas Akvinolainen käytti sitä jo 1200-luvulla. Bonum communae on lähes kaikkien läntisten kansallisvaltioiden perustuslakien lähtökohta. Siksi Felber sanookin, ettei vallankumousta tarvita.
”Yritystoimintaa säätelevät lait rikkovat perustuslakeja. Meidän tulee vaatia, että perustuslakeja noudatetaan.”
Yhteishyvän talouden kivijalka on demokratia. Yhteisesti voidaan esimerkiksi säätää katto omaisuudelle, perinnöille ja palkoille.
Felberin luennoillaan tekemien mielipidemittausten mukaan yhdeksän kymmenestä haluaisi eniten tienaavien ansaitsevan korkeintaan kymmenen kertaa minimipalkan.
Tällä hetkellä Itävallassa suurituloisimmat ansaitsevat minimipalkan 800-kertaisesti. Saksassa vastaava luku on 5 000, Yhdysvaltain finanssialalla 360 000.
Yhteishyvän talouden tukiryhmässä on yli 800 yritystä, joista 350 on ottanut käyttöön yhteishyvän taseen. Mukana on pankkeja ja suuria luomutuottajia, kuten mausteita tuottava Sonnentor. Tavoitteena on käyttää tasetta ohjaamaan kulutusta nykyistä eettisempään ja ekologisempaan suuntaan.
Felber keksii tähän helposti keinoja.
”Ihmisille ja ympäristölle hyvinvointia tuottavia yrityksiä voidaan tukea verohelpotuksilla, alennetuilla tariffeilla, matalakorkoisilla lainoilla, julkisilla hankinnoilla sekä julkisten yliopistojen tekemällä tutkimustyöllä. Näin kestävät tuotteet tulisivat kuluttajille edullisemmiksi kuin ihmisiä ja ympäristöä riistävät.”
Uudessa talousjärjestelmässä ei ole sijaa pörssille: voittojen käyttäminen sijoituksiin tai finanssikeinotteluun kiellettäisiin samoin kuin voitonjako tuotantoon osallistumattomille.
Kilpailu ei ole talousjärjestelmänä tehokas. Voittojen maksimointi tuottaa heikkoa laatua ja kampittaa tuotekehittelyä. Felberin mukaan koko kilpailun käsite on ymmärretty väärin. Alkuperäinen merkitys on ollut yhdessä kilvoittelemista, com-petition – ei toisten vastustamista, counter-petition. Tulevaisuuden avoimen lähdekoodin talous perustuu yhteistyöhön: tiedon ja osaamisen jakamiseen.
Luonnossa kasvun tavoite on optimaalinen koko. Yhteishyvän talous vapauttaa yritykset sekä keskinäisestä kilpailusta että luonnonvastaisesta rajattoman kasvun tavoittelusta. Felber uskoo, että uuteen järjestelmään siirtyminen tekee yrittäjyydestä nykyistä houkuttelevampaa.
Työmarkkinoille uusi järjestelmä tarjoaa tavoitteeksi 30 tunnin työviikkoa, jotta aikaa jää ihmissuhteille ja itsensä kehittämiselle.
Kun joka kymmenes työvuosi on kokonaan vapaa, kasvaa työvoiman tarve Euroopan nykyisen keskimääräisen työttömyysprosentin verran eli 10 prosenttia.
Visiolle uudesta talousjärjestelmästä on kysyntää: kiskot kiidättävät Christian Felberiä ristiin rastiin Eurooppaa.
Yhteishyvän talouden toimintaryhmiä on perustettu kahdeksaan maahan kaikkiaan 25.
”En ole niin naiivi, että uskoisin uuden järjestelmän poistavan maailmasta ahneuden ja itsekkyyden, mutta ainakaan näistä ominaisuuksista ei pidä palkita. Maailma voidaan muuttaa nopeasti, jos niin vain halutaan tehdä.”
Christian Felberin sivut löydät täältä.
Selma Eliisa Kilpi
