Arvostelussa Markus Imhoofin Ei pelkkää hunajaa.

Markus Imhoof teki dokumenttielokuvaansa viisi vuotta. Vuosi kului ennakkotutkimuksissa, kaksi kuvauksissa ja toiset kaksi leikkauspöydän ääressä. Elokuvaa teki kaksi kuvausryhmää, joista toinen viiden hengen ryhmä kuvasi ihmisiä ja toinen reilun kymmenen hengen ryhmä kuvasi mehiläisiä.

Elokuva on huikaisevan kaunis. Se näyttää mehiläisten elämää niin läheltä kuin vain mahdollista.

Sen tekemiseen ei ole käytetty 3D-tekniikkaa, vaikka ohjaaja kertoo, että tuottajan mukaan samalla rahalla olisi saanut hyvin tehtyjä digitaalisia mehiläisiä.

Elokuva on koskettava dokumentti ruuantuotannon keskeisestä osasesta eli pölyttämisestä. Mutta se on myös opetusvideo. Siinä seurataan, kuinka mehiläinen etsii uuden mesipaikan ja palaa sitten kertomaan siitä pesään muille tovereille. Mehiläinen tanssii lyhyimmän reitin tiedot muille.

Elokuva on myös hyvin poliittinen. Ei jää epäselväksi, että olemme tuhoamassa mehiläisiä ja ruuantuotannon vaikeuksien kautta itseämme.

Markus Imhoof: Ei pelkkää hunajaa. Ensi-ilta 26.4. Viisi tähteä.

Hannele Huhtala