Propagandasarjakuvat luottavat siihen, että pikkumaiset historian faktat eivät kiinnosta lukijoita.
Nykyaikaisen sarjakuvan juuret juontavat 1900-luvun alkuvuosien Yhdysvaltoihin. Vaikka laji on sittemmin kehittynyt moneen suuntaan, voi turvallisin mielin todeta, että supersankarisarjakuvat ovat amerikkalaisempi ilmiö kuin omenapiirakka.
Lajityyppinsä ylpeä ja ehkä stereotyyppisin edustaja Kapteeni Amerikka on toiminut esikuvana monelle hahmolle. Kapteeni Amerikka näki päivänvalon 1940-luvulla, jolloin hän kamppaili saksalaisia ja japanilaisia vastaan.
Ensi metreiltä lähtien tähtilippuun kääritty Kapu on ollut läpeensä propagandistinen hahmo, johon on nivottu varsin suorasukaisella ja naivilla tavalla amerikkalaisten itseensä yhdistämät hyveet, kuten moraalinen suoraselkäisyys ja erehtymättömyys, pyyteettömyys sekä uhrautuvuus.
Sitten 1940-luvun Kapteeni on päätynyt lähes kaiken mahdollisen mannekiiniksi, esimerkiksi liittovaltion ja sitä kritisoivan teekutsuliikkeen. Kapteeni Israel on hahmon tuorein inkarnaatio.
Israelilainen supersankari Kapteeni Israel edustaa sionismia uljaimmillaan ja rumimmillaan. Nimen lisäksi kapteeni on lainannut jenkkiverrokilta myös tyylin, vaatetuksen ja kädessään aina kantamansa kilven.
Nykypäivän Kapteeni Amerikka -sarjakuvat saattavat jopa kritisoida isänmaataan, sen ulkopolitiikkaa ja poliitikkoja. Kapteeni Israel tuskin tulee sitä koskaan tekemään. Kapteeni Israelin maailmassa Israel ei virheitä tee. Lähi-idän konflikti johtuu pahoista arabeista, ja yksin Israel loistaa oikeamielisyyden ja oikeudenmukaisuuden majakkana alueella.
Amerikkalainen sankariformaatti on valikoitunut Israelin puolustamisen sanansaattajaksi siksi, että Israelin rajojen ulkopuolella Yhdysvallat on propagandan tärkein kohdemaa.
Captain Israelin takana on StandWithUs-niminen Los Angelesissa päämajaansa pitävä järjestö. Radikaaliksikin määriteltävissä oleva järjestö ajaa Israelin etuja Yhdysvaltain valtarakenteissa ja pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen.
Yhdysvallat on Israelin tärkein tukija ja aseistaja, ja tuen jatkuminen on välttämätöntä Israelin nykyisen politiikan kannalta. Äänestäjät, järjestöt ja media vaikuttavat Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan, ja näihin ryhmiin Captain Israel tähtää.
Sarjakuvan kömpelöt yksinkertaistukset ja vääristelyt Lähi-idän historian käänteistä tuskin menisivät läpi edes kiihkomielisimmälle israelilaiselle sionistille, mutta ulkomaalaisten luotetaan olevan vähemmän perehtyneitä alueen historiaan.
Oletus on pätevä, mikäli yleisön historiakäsitys perustuu kaksi–kolmetuhatta vuotta vanhaan fantasiakirjallisuuteen.
Ensimmäisessä numerossaan Kapteeni esittelee Israelin historiaa tavalla, joka ei välttämättä käy yhteen nykyisen historiantutkimuksen kanssa.
”Tyhjä maa maattomalle kansalle” -tyyppinen argumentointi ei kanna tarkemmassa tarkastelussa. Sarjakuvan toisessa osassa kapteeni rinnastaa Israelin boikotointia vaativan BDS-liikkeen holokaustiin ja Venäjän pogromeihin.
Captain Israelin maailmassa kaikki Israelin kritisoiminen on antisemitismiä. Se, että joku saattaisi yhtä aikaa kannattaa juutalaisten ihmisoikeuksia ja vastustaa Israelin voimapolitiikkaa, ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
Yhdysvaltalaisen viihdeteollisuuden aivopesu on sulavaa ja silkinpehmeää. Israelin Kapu muistuttaa kömpelyydessään lähinnä entisten ja nykyisten sosialistimaiden harrastamaa propagandaa. Se runnoo viestin vastaanottajan kurkusta alas väkivalloin.
Ed Brubacker: Kapteeni Amerikka on kuollut. Egmont 2011. 288 s.
Jari Tamminen
