Sananvalta: Venäjän uusi kansalaisjärjestölaki kuristaa toimittaja Anna Politkovskajan murhan jälkeen ihmisoikeusaktivisteja yhä tiukemmin.
Venäjän uusi kansalaisjärjestölaki kuristaa toimittaja Anna Politkovskajan murhan jälkeen ihmisoikeusaktivisteja yhä tiukemmin. Ulkomaisten ei-valtiollisten toimijoiden oli jätettävä rekisteröintipaperinsa 18. lokakuuta mennessä Venäjän oikeusministeriöön.
Ne järjestöt, jotka eivät ajoissa toimittaneet tarvittavia lomakkeita tai joiden hakemuksia ei ehditty käsitellä tuohon päivämäärään mennessä, joutuivat keskeyttämään toimintansa Venäjällä. Ovensa sulkeneiden joukossa ovat Amnesty International ja Human Rights Watch. Venäjän oikeusministeriöstä korostettiin, että kyse oli toiminnan väliaikaisesta keskeytyksestä, ei järjestöjen lakkautuksista. Myöhään tai puutteellisina toimitettujen hakemusten käsittelyä jatketaan. Tätä kirjoitettaessa hyväksyttyjen hakemusten määrä on 123 ja 67 järjestöä odottaa käsittelyä. Hylättyjen viiden järjestön nimeä ei ole suostuttu kertomaan.
Lokakuun lopussa ulkomaisten kansalaisjärjestöjen oli lisäksi annettava ensi vuoden toimintaa koskevat suunnitelmansa. Yksityiskohtaisen työsuunnitelman on katettava kaikki ensi vuoden tapahtumat. Suunnitelmaan on sisällytettävä järjestettävien tapahtumien osanottajien nimet ja yhteystiedot. Yllättäviin tapahtumiin reagoiminen on vaikeaa, koska suunnitelmasta poikkeaminen voi johtaa sanktioihin tai lakkautusuhkaan.
Tarkka toimintasuunnitelma ei ole omituisin kiusa, jonka lain laatineet ovat langettaneet aktivistien niskaan. Järjestön perustajan kuoltua on hänen kuolintodistuksensa toimitettava ministeriöön. Amerikkalaisen Carnegie Centren oli hankittava perustajansa Andrew Carnegien kuolintodistus – Carnegie kuoli vuonna 1919. Järjestöiltä voidaan myös vaatia kopiot kaikista niitä käsitelleistä artikkeleista, joita saattaa olla satoja vuosittain. Yksi lain merkityksistä onkin siinä, että järjestöjen laatiessa suuret määrät raportteja ei varsinaiseen työhön riitä aikaa.
Kansalaisjärjestölaki sallii Venäjän lakkauttaa kansallista turvallisuutta uhkaavat ryhmät. Sellaisiksi lasketaan erityisesti järjestöt, jotka raportoivat ihmisoikeusrikoksista Tšetšeniassa.
Lokakuussa lakkautettiin Russian–Chechen Friendship Society. Järjestöä ja sen työntekijöitä vastaan on käyty pitkää kampanjaa aseina mustamaalaus, uhkaukset, veronkiertosyytteet sekä työntekijöiden turvallisuuden vaarantavien asiakirjojen takavarikoinnit. Ystävyysseura saatiin lopulta lakkautettua uuden lain avulla: järjestön johtaja Stanislav Dmitrijevski sai helmikuussa tuomion etnisen vihamielisyyden lietsomisesta, ja laki kieltää rikoksesta tuomittua johtamasta kansalaisjärjestöä.
Ingušiasta käsin toimivan Mashr-ihmisoikeusjärjestön toimia on tutkittu ja sitä on yritetty lakkauttaa vuodesta 2003 lähtien. Mashr järjesti 16. lokakuuta Nazranissa mielenilmauksen Anna Politkovskajan kuoleman johdosta. Rauhallinen mielenilmaus keskeytyi väkivaltaisesti ulkopuolisten provokaatioon. Muutamia mielenosoittajia pahoinpideltiin ja pidätettiin. Mashrin puheenjohtaja tuomittiin ankariin sakkoihin mielenosoitusrikkomuksesta, mikä antaa viranomaisille lisää pontta järjestön lakkauttamiselle.
Memorial-järjestön ihmisoikeusaktivisti Oleg Orlov erosi presidentin perustamasta ihmisoikeuskomissiosta vastalauseena Putinin kommenteille Politkovskajan murhasta. Orlov uskoo Memorialin olevan seuraavana lakkautettavien järjestöjen listalla.
Politkovskajan murha näyttää poistaneen viimeisenkin pidäkkeen ihmisoikeusaktivistien työn hankaloittamiselta ja heihin kohdistuvalta väkivallalta. Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi ehdolla ollut tšetšeeni Lida Jusupova on saanut uusia tappouhkauksia. Venäjän johtaviin ihmisoikeusjuristeihin kuuluva Svetlana Gannuškina on korkealla äärinationalistien tappolistalla. Kansalaisjärjestölain avulla vahditaan Venäjän valtaapitävien etuja ja valvotaan valtion turvallisuutta. Ihmisoikeudet ovat kuitenkin universaaleja eikä niiden edistämisessä tule kunnioittaa valtioiden rajoja.
Anu Harju
