Novaja Gazetan artikkeli paljastaa, että sanan ja talouden vapaudet eivät kulje käsi kädessä.
Presidentti Putin lupaili viime vaalien alla kaksinkertaistaa Venäjän bruttokansantuotteen. Lupaus jäi niukasti lunastamatta, mutta Venäjälle virtaavan ulkomaisen pääoman määrä on ylittänyt odotukset. Näyttää siltä, että Venäjä voittaa, kun Euroopan ja USA:n markkinat luisuvat kohti lamaa.
Viime vuonna ulkomaisen pääomavirran arvo Venäjälle nousi 80 miljardiin dollariin, josta suorien investointien osuus oli lähes 50 miljardia.
Tilastojen mukaan Venäjällä onkin menossa todellinen investointibuumi. Yksi selitys sijoittajien kiinnostukselle on kahdeksan vuoden ajan jatkunut tasainen talouskasvu: se ja muut syyt yhdessä ovat tehneet Venäjästä uuden Kiinan.
”Ulkomainen pääoma kiinnostui Kiinasta 1980-luvun puolivälissä, mutta ensimmäiset investointihankkeet siellä etenivät varovaisen verkkaisesti. Varsinainen investointibuumi alkoikin vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Venäjällä sama prosessi käytiin läpi viidessä vuodessa”, Finekspertiza-konsulttiyhtiön varapääjohtaja Agvan Mikaeljan toteaa.
”Syitä on monia: pitkään jatkunut budjetin ylijäämäisyys, rahavarantojen kasvu, strategisesti tärkeät luonnonvarat ja maailmantalouden suotuisa kehitys.”
Alfa Bankin pääekonomisti Natalja Orlova suhtautuu buumiin varauksellisemmin.
”Venäjälle virtaa ulkomaisten investointien varjolla hyvin paljon rahaa Kyprokselta ja Hollannista, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että varat ovat peräisin veroparatiisiyhtiöistä. Vaikka ulkomaisten investointien nimellinen arvo Venäjällä kasvaa hyvin nopeasti jopa Kiinaan verrattuna, investointien rakenteellinen ero pitää huomioida. Suuri osa Venäjälle virtaavasta ulkomaisesta pääomasta muodostuu kansainvälisistä lainoista ja luotoista. Lainaohjelmat ja suorat investoinnit maan talouteen ovat kuitenkin eri asioita.”
Viime vuoden lopussa USA:n asuntoluotto-ongelmasta alkanut kriisi uhkasi tehdä kolhun Venäjän houkuttelevuuteen investointikohteena. Rahamarkkinoille levinnyt kriisi sai varovaiset sijoittajat siirtämään riskialttiisiin kohteisiin sijoittamansa varat turvaan. Myös Venäjää pidetään riskialttiina kohteena.
Viime vuonna Venäjälle kohdistunut rahavirta olikin varsin epätasainen: ”Valtaosa ulkomaisista investoinneista osui vuoden ensimmäiselle neljännekselle, toisen ja kolmannen vuosineljänneksen tunnusluvut sen sijaan vastasivat edellisen vuoden tasoa”, investointipankki Trustin ekonomisti Vladimir Bragin selittää.
Kriisin vaikutus pääomavirtoihin olisi voinut olla huomattavasti voimakkaampikin.
Investoinnit Venäjälle jatkuivat kaikesta huolimatta, sillä maa osoittautui yllättäen juuri sellaiseksi turvasatamaksi, joita sijoittajat laskusuhdanteen uhatessa etsivät. Aiemmin turvallisina sijoituskohteina pidetyt USA ja Länsi-Euroopan maat ovat talouslaman kurimuksessa, eivätkä siksi nauti sijoittajien luottamuksesta.
Venäjällä investoijat voivat odotella kaikessa rauhassa rauhallisempia aikoja ja tehdä samalla kunnon tilin, sillä investointien tuottavuus on korkeampi kuin kehittyneissä teollisuusmaissa.
Ulkomainen pääoma pysyi Venäjällä myös siksi, että vain pieni osa siitä koostuu suhdanneherkästä keinottelupääomasta. ”Vuonna 2001 keinottelupääoman osuus investoinneista oli 70–80 prosenttia ”, Avgan Mikaeljan muistelee. ”Nyt tilanne on täysin päinvastainen.”
Venäjä kuuluu näin ollen harvoihin maihin, jotka näyttävät selviytyneen laskusuhdanteesta kunnialla ja jopa jossain määrin hyötyneen siitä. Tunnelmaa pystyivät latistamaan vain Venäjän sisäiset ongelmat, joita viime vuonna tuntui riittävän.
Esimerkkinä mainittakoon se, miten pitkään ja riitaisasti hallitus valmisteli lakiesitystä tuotannonaloista, joilla ulkomaalaisten omistusoikeutta rajoitetaan. Näitä niin sanottuja strategisia aloja on nykyään 39, ja investoidakseen niihin ulkomaisen sijoittajan on saatava erityiskomission lupa. Komissioon kuuluu muun muassa hallituksen virkamiehiä sekä turvallisuuspalvelu FSB:n edustajia. Rajoitukset koskevat myös länsimaisten liikemiesten havittelemaa kaasu- ja öljyteollisuutta.
Asiantuntijat uskovat kuitenkin, etteivät rajoitukset vähennä Venäjän kiinnostavuutta sijoituskohteena: ”Moni talouden alue jäi vielä rajoitusten ulkopuolelle, mikä tekee niistä entistä houkuttelevampia”, Ivan Bragin arvelee.
Asiantuntijoiden mielestä myöskään Venäjän poliittisista ristiriidoista useimpien länsimaiden kanssa ei kannata huolestua.
”Ulkopoliittiset ongelmat eivät vaikuta investointipäätöksiin. Venäjää kritisoidaan jatkuvasti, ja jotkut pitävät meitä vihollisinaan, mutta niin kauan kuin maassamme vallitsee vakaus ja investoinnit tuottavat hyvin, demokratiatilanne ei kiinnosta ketään”, Avgan Mikaeljan olettaa.
Mikaeljan on luultavasti täysin oikeassa. Venäjä on vakaa ja tuottoisa sijoituskohde ja houkuttelee ulkomaisia investointeja kaikista epäkohdista huolimatta.
Epäkohtien olemassaoloa ei nimittäin voi kiistää: byrokratian hitaus ja korruptio ovat sijoittajan perusongelmia Venäjällä. Ulkomaiset sijoittajat pitävät niitä Moskovan ruuhkien tapaisena välttämättömänä pahana.
Mutta eikö muka byrokratian ja korruption saaminen kuriin houkuttelisi uusia investointeja Venäjälle? Eikö se auttaisi rationaalistamaan kaoottista verolainsäädäntöä, jota valtaosa ulkomaalaisista kieltäytyy ymmärtämästä ilman venäläisen liikekumppanin ”käännösapua”? Entä häviäisikö kukaan, jos vaikkapa valtion järjestämien tarjouskilpailujen tulokset eivät olisi aivan täysin ennakoitavissa?
Lyhyesti sanottuna: investointibuumin kesto ei riipu pelkästään vakauden säilymisestä, sillä ennen pitkää vakaus menettää hohtonsa; talouden vakaus ja nousukausi ovat jo käsitteinä keskenään ristiriidassa. On tärkeätä ymmärtää, mikä olisi sellainen ulkomaisia sijoittajia houkutteleva lisäarvo, joka usein ratkaisee maailmanlaajuisen talouskilpailun johtajan.
_______________
Novaja Gazetan selvitys:
YK:n alaisen UNCTAD:n tekemän selvityksen mukaan vuonna 2007 suorien ulkomaisten investointien määrä Venäjälle ylsi lähes 49 miljardiin dollariin, mikä on 70,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka Venäjä houkuttelee pääomasijoittajia ennätystahtiin, Brasilia, Chile, Meksiko ja Marokko ylsivät vieläkin parempaan tulokseen. Suorien ulkomaisten investointien määrä nousi lähes 50 prosenttia Ranskassa ja USA:ssa, jotka johtavat investointien kokonaismäärää kymmenellä prosentilla. Investoinnit Alankomaihin kasvoivat huikeat 2 368 prosenttia, mikä perustuu yhteen ainoaan yrityskauppaan: ABN Amro -pankin ostoon. Kauppasumma oli 101 miljardia dollaria. Seuraavan kahden vuoden aikana Kiinan, Intian, USA:n ja Venäjän odotetaan houkuttelevan eniten ulkomaista pääomaa.
Artikkeli on julkaistu Novaja Gazetassa. Suomentanut Anu Lönnqvist.
Aleksei Poluhin & Anna Ovjan
