Arvostelussa Janne Salmisen Pientareilla on paljon raatoja -teos.

On perheenisä, joka tekee parhaansa, muttei saa vaimostaan onnellista. On vammainen mies, joka jaksaa uskoa hyvään. Lahjakas tanssijatyttö aikoo heittää pois elämänsä mahdollisuuden, koska uskoo siten estävänsä vanhempiensa avioeron.

Arkitodellisuus on säälimätöntä ja rankkaa Janne Salmisen novellikokoelmassa Pientareilla on paljon raatoja. Päähenkilöt elävät niin surullista ja yksinäistä elämää, että heidät tekee mieli pelastaa.

Salmisen novelleissa kukaan ei ole tahallaan paha tai sadistinen. Kaikki rimpuilevat kuin verkkoon jääneet kalat. Syitä etsiessä katse kääntyy omaksuttuun arvomaailmaan ja kasvatukseen.

Olen Salmisen (s. 1972) kanssa jotakuinkin samanikäinen, ja tunnistan tietyn 70-lukulaisen elämänasenteen, jossa kaikki yrittivät valtionkirkkomaisen protestanttisen parastaan ja arvot olivat objektiivisen oikeita. Rehellisyys, koulutus, puurtaminen. Usko siihen, että Suomeen syntyminen on lottovoitto. Omat ovat hyviä ja oikealla tiellä, eikä mikään, kaikesta päätellen, siis voi mennä mönkään. Mutta menee.

Janne Salminen: Pientareilla on paljon raatoja. 165 s. Atena 2010. Kolme tähteä.

Arvio kokonaisuudessaan Fifissä.

Satu Taskinen