Olemme käytännössä menettäneet suurimman osan ikivanhoista sumerikaupungeista.
”Meneillään on yksi maailman pahimmista tragedioista. Olemme käytännössä menettäneet suurimman osan ikivanhoista sumerikaupungeista”, vaikeroi Chicagon yliopiston arkeologian professori McGuire Gibson The Jordan Times -lehden haastattelussa heinäkuussa.
”Ryöstely on laajuudessaan ennennäkemätöntä”, 1960-luvulta alkaen Irakissa vieraillut Gibson toteaa. Hän sanoo olleensa pöyristynyt nähtyään ilmakuvat häväistyistä kaivauspaikoista. ”Nämä seudut ovat varhaisten kuningaskuntien pääkaupunkeja. Menetys on mittaamaton.”
Irakin alueella on arvioitu olevan 100 000 kulttuurisesti ja historiallisesti arvokasta kohdetta, suurinta osaa niistä ei ole vielä edes kaivettu esiin. Asiantuntijat ovat huolissaan myös jo löydetyistä aarteista – ja syystä. Sekä kansallismuseo Bagdadissa että museo Mosulissa ryöstettiin sodan alkuvaiheessa.
Kansallismuseosta varastettiin ainakin 15 000 esinettä. Lisäksi laisen kirjaston, jossa säilytettiin ikivanhoja käsikirjoituksia. Kirjasto oli vanhimman säilyneen Koraanin säilytyspaikka.
Nykyisen Irakin aluetta kuvataan ihmiskunnan kehdoksi. Mesopotamiassa Eufrat- ja Tigris-jokien välissä asui useita eri kansoja. Sumerian, Assyrian ja Babylonian sivilisaatiot kukoistivat siellä vuosituhansien ajan. Käsityötaito oli korkealaatuista ja työt usein monivärisin maalauksin koristeltuja.
Seudulla kehitettiin pronssivalutekniikka jo 4 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua ja 600 vuotta myöhemmin dreijaus.
Mesopotamiassa otettiin 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua käyttöön maailman ensimmäinen kirjallinen informaation tallennusmuoto, nuolenpääkirjoitus. Maailmankirjallisuuden ensimmäinen eeppinen runoelma, Gilgamesh-eepos, on sumerien luoma.
Yhdysvallat on luvannut ”korjata” ja ”korvata” taisteluissa tuhoutuneita ja ryöstäjien käsiin kadonneita kansallisaarteita. vaamattoman korvaaminen lienee haasteellista jopa suurvalloille.
Keväällä 2003 usa:n ulkoministeri Colin Powell ilmaisi ymmärtävänsä Irakin kulttuuriperinnön merkityksen ja vakuutti maansa tekevän kaikkensa suojellakseen hyökkäyksiltä säästyneitä alueita ja kaivauspaikkoja. Silti vielä syksyllä 2004 Yhdysvaltain johtaman liittouman joukot tuhosivat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.
Noin 2 500 liittouman sotilasta piti elokuussa majaa noin vuonna 600 ennen ajanlaskun alkua eläneen kuningas Nebukadnessarin kotiseudulla Babylonissa.
Irakilaisten arkeologien mukaan merijalkaväen sotilaat mylläsivät kaivinkoneella maata sadan neliömetrin alueella helikopterin laskeutumisaluetta varten.
Ylös kaivetun maa-aineksen joukossa on ikivanhaa keramiikkaa ja laattoja, joiden arvioidaan olevan ajalta 700–800 ennen ajanlaskun alkua. Myös Ninman ja Nabun temppelit ja Nebukadnessarin kuuluisa palatsi on tuhottu.
Anu Harju
