Kiipeämme säilöönottokeskuksen muurille, josta näemme ihmisiä ikkunoissa. He vilkuttavat, huutavat vapautta. ”Call CNN!”
Poliisiautot kaahaavat kotitietä pillit vinkuen. Säilöönottoyksikön pihalla on monta autoa ja hermostuneen oloinen työntekijä Marimekon paidassa puhuu kännykkäänsä. Kuulemma oli tapahtunut samaa mistä lehdissä on viime aikoina kirjoiteltu.
Torstai-iltapäivänä Katajanokka on hiljainen kuin pikkukylä. Hienostorouva ulkoiluttaa puudelia, tunnettu malli pyöräilee kaunis lapsi tarakalla.
Kiipeämme säilöönottokeskuksen muurille, josta näemme ihmisiä ikkunoissa. He vilkuttavat, huutavat vapautta. ”Call CNN!”
Säilöönottokeskuksessa pidetään ihmisiä vankeina sen takia, etteivät he ole EU:n kansalaisia. Ikkunoissa olevat kädet ovat mustia.
DDR-tyylinen maan rajojen sisälle sulkeminen nähdään yleisesti ihmisen perusoikeuksia loukkaavana. Minun sukupolveni eurooppalaisille vapaa liikkuvuus on itsestäänselvyys. Kuitenkin Suomi voi sulkea ihmisen omien rajojensa ulkopuolelle ja karkottaa hänet vaikkapa Iraniin, yhden maan vangiksi.
Pakenevat tai karkotusta vastustavat siirtolaiset eivät alistu vallitsevan järjestyksen uhreiksi. Lakimiehistä, oikeusasteista tai kansalaisjärjestöistä ei ole ollut heille apua. Pako on oman elämän haltuunottoa, uhrin ja autettavan roolista kieltäytymistä.
Poliisit huutavat meille, että alas sieltä muurilta ja perkeleen nopeasti. Ikkunassa huutavien ihmisten huudot kannustavat minua enemmän kuin yhdenkään järjestyksen ylläpitäjän käsky. Muurista on tippunut tiiliä pois. Se tuntuu hajoavan paikalleen. Mielessäni näen, kuinka tiili lohkeilee iskujen voimasta kuin Berliinin muuri.
Säilöönottoyksikön naapurit havahtuvat asuvansa vankilan vieressä ainoastaan silloin, kun joku pakenee lakanan avulla ja poliisit etsivät karkuria tai kun joku käy yön aikana kirjoittamassa muuriin ”This is a prison”.
Illalla saan selville, ettei kukaan päässyt pakoon. Virkailijat olivat ottaneet pakoa yrittäneet kiinni jo sisäpihalla. Nämä virkailijat eivät taidakaan olla mitään ohjaajia tai sosiaalityöntekijöitä vaan vanginvartijoita.
Ehkä huomenna joku pääsee vapaaksi.
Anna-Reetta Korhonen
