Lukuaika: < 1 minuutti

VOIMA PUHUU Voimapaperia tilaustyönä Taikista

Suurimman osan juttujen kuvituksista on toteuttanut Taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun kolmosvuosikurssi kuvituskurssilla.

KÄDESSÄSI OLEVAN LEHDEN kansikuvan ja suurimman osan juttujen kuvituksista on toteuttanut Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) graafisen suunnittelun kolmosvuosikurssi ohjaamallani kuvituskurssilla. Soitin Voiman päätoimittajalle huhtikuun alussa ja ehdotin opintoprojektia alkavaksi nopealla aikataululla eli jo seuraavalla viikolla.

ILOKSENI HOMMA lähtikin nopeasti käyntiin, eivätkä opiskelijatkaan tarvinneet käynnistysapua. Jo seuraavana maanantaina 15 opiskelijaa keskitti psyykkis-fyysisen kapasiteettinsa viideksi päiväksi seuraavaan tehtävään: suunnittele Voimalle kansiehdotus ja sisäsivun juttuihin vähintään yksi, maksimissaan tuhat kuvitusehdotusta käden nopeudesta riippuen. Tässä vaiheessa opintovuotta opiskelijoiden aika on tiukoilla, koska monien kurssien kritiikit, venyneet projektit ja kevätnäyttely painavat päälle.

Kaikista edellä mainituista tekijöistä huolimatta kolmoset ampaisivat kuin nuoret hirvet harhailemaan inspiraation suolle pakollisen niskaan huohotuksen ja ruoskansivallusten säestyksellä ja monen muun projektin kustannuksella. Sauhutessamme tuli selväksi, että tehtävä miellytti.

KANSIJUTTUUN JA KUVITUKSIIN haettiin ensin idealuonnokset ja ideoiden kestävyys punnittiin välikritiikeissä, sitten vasta siirryttiin toteutukseen. Tekniikka ja ajatus olivat vapaita. Ohessa näet viikon hedelmiä toteutuneen kannen lisäksi.

Kuten Voiman AD Matti Berg asian ilmaisi, mikä tahansa kuvista olisi voinut päätyä kanneksi. Mutta niin kuin aina on, kansia on vain yksi.

KUN TIEDONVÄLITYS ON KESKITTYMÄSSÄ megalomaaniseksi sisäsiistiksi tietotuutiksi, on Voiman kaltaista vaihtoehtoista mediaa enemmän kuin mielekästä tukea ja tehdä. Opiskelijat pitivät poikkeuksetta lehteä haluttuna työnantajana.

Kriittinen ja joskus ohi/ali/yliampuvakin kuva ja juttu on suuremmissa välineissä kortilla, mutta tässä kanavassa rönsyily ja rujompi rupisuuskin on sallittua. Eläköön se pitkään ja syvällä isoveljen valvovan silmän ulottumattomissa.

Klaus Welp, kuvittaja-graafikko, klaus@welp.fi

  • 9.9.2009