Tutkijat ovat osoittaneet ensi kertaa, että alle 150 kansainvälistä yritystä hallitsee maailman taloutta.
Samaan aikaan kun talouden harvainvaltaa kritisoivat Occupy Wall Street -liikkeet ovat laajentuneet ympäri maailmaa, julkaisi New Scientist -lehti kiinnostavan uutisen. Kolmen Zurichissä Swiss Federal Institute of Technology -instituutissa työskentelevän tutkijan tiimi onnistui ensimmäistä kertaa selvittämään kansainvälisten yritysten monimutkaisia omistussuhteita. Tutkimuksen perusteella mielenosoittajien synkät skenaariot maailman taloutta hallitsevasta pienestä eliitistä näyttävät käyneen toteen jo vuosia sitten.
Tutkimus on laatuaan ensimmäinen, jossa kansainvälisten yritysten omistussuhteita on tarkasteltu järjestelmällisesti ja tieteellisen tarkasti. Tutkijaryhmä hyödynsi Orbis-tietokantaa, johon on kerätty tiedot 37 miljoonasta yrityksestä ja sijoittajasta ympäri maailman.
Tästä joukosta tutkijat selvittivät yli 43 000 kansainvälistä yritystä, joilla oli keskinäisiä omistussuhteita. Analyysin myötä joukko pieneni 1 318 yritykseen, joilla oli keskimäärin 20 ristikkäistä omistussuhdetta.
Nämä yritykset edustivat viidennestä maailman liiketoiminnan tuotoista, mutta samalla hallitsivat osake-enemmistöllä yrityksiä, jotka tuottavat yli 60 prosenttia maailman liikevaihdosta.
Tutkijat onnistuivat samalla selvittämään kansainvälisten yritysten timantinkovan keskittymän. Ainoastaan 147 yritystä kattava verkosto, eli reilusti alle prosentti kaikista yrityksistä, kontrolloi yli 40 prosenttia koko maailman varallisuudesta. Listalla ovat muun muassa Barclays plc, JP Morgan Chase & Co, Merrill Lynch & Co Inc, Deutsche Bank AG ja Goldman Sachs Group Inc.
Tutkijoiden mukaan keskeistä ei ole kuitenkaan vallan keskittyminen, joka ei sinänsä ole hyvästä tai pahasta. Ongelmalliseksi kuvio muuttuu silloin kun verkostoista tulee epävakaita. Yksi suuri yritys vetää kaatuessaan herkästi muut mukanaan.
Tai mikä pahinta, muut lähtevät peittelemään tilanteen vakavuutta. Näin tapahtui muun muassa Yhdysvalloissa vuonna 2008, kun osa pankeista sai toiseksi korkeimman AA-luottoluokituksen vain pari päivää ennen konkurssia.
Zurichiläisen tutkijatiimin tuloksia ei ole kuitenkaan otettu vastaan kritiikittömästi. Tutkimus ei nimittäin paljasta sitä, miten yritykset käyttävät valtaansa omistamissaan yrityksissä. Kaikki eivät välttämättä toimi kovinkaan aktiivisesti, ja osa omistuksista on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät oikeuta päätöksentekoon.
Syyskuussa yksityinen meklari Alessio Rastani kommentoi suorassa BBC:n lähetyksessä talouskriisiä ja sai aikaan melkoisen kohun. Rastani ei uskonut, että hallitukset kykenisivät estämään globaalin talouden kriisiytymistä. Hän suositteli varautumista talouden romahtamiseen: ”The governments do not rule the world, Goldman Sachs rules the world.”
Tutkimuksen perusteella Rastani näyttää olleen oikeassa.
Maailmaa hallitsevasta illuminaatista painajaisia näkevät salaliittoteoreetikot voivat kuitenkin hengähtää, sillä 147 yrityksen keskittymä ei näytä syntyneen tarkoituksellisesti. Tutkijoiden mukaan uudet yritykset haluavat luoda nopeasti suhteita jo ennestään hyvin verkottuneiden toimijoiden kanssa. Näin ollen omistus keskittyy sinne, missä sitä jo ennestään on. Myös keskittymän koko ja moniäänisyys aiheuttaa ongelmia sen yhteistyölle.
On kuitenkin yksi asia, joka yhdistää keskittymää, nimittäin muutosten vastustaminen. Esimerkiksi monopolilainsäädännön kiristäminen, veroparatiisien kitkeminen ja harmaan talouden torjunta saa yrityskeskittymän kavahtamaan ja lobbaamaan yhteistyössä.
Nykyisen talouskriisin myötä EU-alueella on onneksi nähtävissä päinvastaista kehitystä. Transaktioveroa ajetaan nyt reipasta vauhtia sisään. Lokakuussa Suomessa vieraillut veroparatiiseja tutkinut Stephen Shaxson antoi tästä EU:lle kiitosta.
Jari Hanska
