Esineiden uusi elämä puulaatikoissa on liikuttavaa katsottavaa.
Eräs tuttuni on kerännyt lasikantiseen puulaatikkoon vuosien varrella kaikki espoolaiselta pihaltaan löytämänsä esineet. Pullonkorkit, muovinpalaset ja tunnistamattomaksi muuttuneet sirpaleet ovat löytyneet puutarhatöissä, eikä kukaan tiedä niiden historiaa. Siksi löytöesineiden mahdolliset tarinat jäävät kaihertamaan mielikuvitusta. Ne pakottavat keksimään kertomuksia.
Koska tämä mikrohistoriaa kantava puulaatikko ei ainakaan vielä ole näytteillä laajemmalle yleisölle, voi samaa tunnelmaa etsiä Juhani Harrin (1939–2003) retrospektiivinäyttelystä Maailma matkalaukussa – Juhani Harrin esinekoosteita, joka on esillä Espoon Emmassa.
Harri teokset ovat yksinkertaisimmillaan lasikantisia laatikoita, joihin on aseteltu esineitä niin, että lopputuloksia on järkyttävän kaunis katsella.
Monimutkaisimmillaan nämä koosteet luovat mielikuvituksen ja materiaalisen menneisyyden välille loputtomia siltoja. Teoreettisesti ne ovat mitä muodinmukaisimpia: ne puhuvat välitysten, verkostojen, rihmastojen ja kone–ihmis-suhteiden filosofiaa. Esimerkiksi teoreettinen trendisana assemblaasi on kaikesta velkaa Harrin kaltaisille taiteilijoille.
Joku voisi syyttää Harria helpoista mielleyhtymistä: matkalaukut muistuttavat matkoista ja päällystakit ihmisistä, mutta sardiinipurkkien ja hammasmuottien yhdistäminen munankuoriin saa menneisyyden ja merkitykset liikkeelle myös tavoilla, joita ei voi määritellä ennalta.
Patinoituneita esineitä suojaavat laatikot tihkuvat toki nostalgiaa, mutta ne eivät jää vain nostalgisiksi. Esineiden välille rakennetut suhteet ovat vuoroin surrealistisia, vuoroin miltei puujalkavitsejä, mutta ilmeisimmän symboliikan tai huumorin takana ne rohkaisevat luomaan yksilöllisiä tulkintoja esineiden ja ihmisten kytköksistä.
Harrin teokset sopivat myös vastinpariksi arjesta tutulle kierrätysmuodille, jossa legopalikat muuttuvat korvakoruiksi ja autonrenkaat käsilaukuiksi. Yhtä lailla ne auttavat kulutuskulttuuriin kyllästyneitä: lähes jokaisessa laatikossa jokin esine on rikki ja silti kaunis, säilyttämisen arvoinen.
Näyttely on sijoitettu epämääräisesti keskelle Emmaa. Siksi se on vaarassa jäädä näkemättä tai vain hätäisesti läpijuostuksi. Vaaran voi välttää matkustamalla Espooseen ihan vain Harrin vuoksi.
Maailma matkalaukussa – Juhani Harrin esinekoosteita, 17.3.2013 saakka Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.
Hanna Kuusela
