Missä luokassa pankkiirien kannattaa lentää?
Lontoon pankkiireilla on yksi todellinen etu verrattuna suomalaisiin kollegoihinsa: heidän ei tarvitse ilmoittaa työmatkoista saamiaan lentopisteitä verottajalle.
Tämä säästää peruspankkiiriltakin paljon päänvaivaa ja jonkinmoisia pikkusummia vuosittain. Suurin haaste kun olisi miettiä, millä first in, first out -laskentamenetelmällä ja hankintamenoarviolla verot ja muut maksut pitäisi verottajalle tilittää.
Suomen verottajan plussapalloverotusakrobatia lähentelee komiikkaa. Se vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon ja on selkeästi taas yksi niistä järjettömistä säännöksistä, joita Suomessa rakennetaan suitsimaan rahvaan kateutta. Sehän on varkaus naapurilta, jos toinen lentää ilmaiseksi. Tai pääsee vaikka loungeen, tuonne suljettujen ovien taakse piilotettuun herrakerhoon.
Plussakerhon rahallinen autuus on suhteellinen. Normaali bisneskaveri Eurooppaan suuntautuvine viikoittaisine työmatkoineen saa vuodessa luultavasti muutaman ilmaisen Euroopan-lennon. Rahallinen etu jää pieneksi.
Tietenkin on aivan ihanaa, että kultakorttikanta-asiakkaana saa ärsyttää Tuija Tavallista ja kävellä nokka pystyssä jonon ohi turreluokkapaikalleen. Jonottaminenhan on suomalainen kansanurheilu, ja kiilaaja on maanpetturi, jota pitää ainakin verottaa moisesta etuisuudesta.
Pankkiireilla on tapana lentää vanhoilla kansallisilla lentoyhtiöillä. British Airways on kanta-asiakkaan palveluparatiisi, sillä englantilaiset ovat sisäistäneet hyvin upstairs downstairs -ajattelun. Herraa palvellaan.
Finskillä herraa opetetaan käyttäytymään ja olemaan odottamatta mitään erikoishyvää. Ainakaan sellaista, joka menisi ystävällisyyden puolelle.
Kateus on turhaa! Viime kädessä loungen ilmaiset viinit tulevat suoraan pahvitölkeistä. Loungen ruoka on harvoin parempaa kuin Tescon valmisateriat, ja yläilmoissa kaikki ruoka maistuu paskalta, tarjoillaan sitä kummalla puolella verhoa tahansa.
Piste-upgradeilla hankittu bisnesluokan ylimääräinen jalkatila tai bonuspisteillä ostetut ilmaisliput ovat yliarvostettuja, sillä matkaseura on huonoa: loungeissa, bisnesluokassa ja nykyaikana jopa kansallisten lentoyhtiöiden koneissa matkustaa vain elämäänsä turhautuneita bisnesmiehiä ja naisia, pahantuulisia ja kovaäänisiä oman edun tavoittelijoita.
Paras bonari on siis lippu easyJetin halpapaikoille: siellä matkustavat ne verovapaat nuoret ja hyvännäköiset, jotka eivät ole vielä uhranneet elämäänsä rahalle, työlle ja bonuspisteille. Heidän seurassaan maksullinen easyJet-sämpyläkin maistuu taivaan mannalle.
Banker Wanker
