Janne skeittaa, Saija on vaatesuunnittelija. Yhdessä he ovat RCM.
Turkulaiset Janne Lahti ja Saija Kangasniemi matkustivat Afrikkaan vuonna 2010. Idea jostain konkreettisesta toiminnasta oli pyörinyt kummankin mielessä jo jonkin aikaa. Ugandassa hehkulamppu syttyi kummankin päässä lähes yhtä aikaa.
”Tutustuimme paikallisiin nuoriin ja ystävystyimme heidän kanssaan. Halusimme olla avuksi. Syntyi idea omasta ekologisesta vaatemerkistä, ja omaan intuitioon luottamalla asiat etenivät tähän pisteeseen, missä ollaan nyt”, Roots Cultural Movement -vaateliikkeen omistaja Saija Lahti kertoo.
Turun RCM myy luomupuuvillasta ja hampusta tehtyjä, itse suunnitteltuja vaatteita. Lisäksi myynnissä on skeittilautoja, spraykannuja ja lehtiä.
Kummallakin on huoli vaateteollisuuden tämänhetkisestä tilanteesta.
”Se on haastava ala”, Saija tuhahtaa. ”On kauheaa seurata, miten paljon vaateteollisuus saastuttaa ja miten huonosti vaatteet tehdään. Yritykset ohjailevat kuluttajia, joten haluamme omalla esimerkillämme näyttää, miten vaatteita voi tehdä ekologisemmin ja eettisemmin.”
Luovien alojen yrityshautomon avulla he saivat koulutusta ja avustusta oman yrityksen perustamiseen. Hamppu tuntui alusta asti oikealta materiaalilta. Saija ja Janne halusivat perehtyä kunnolla materiaaliin ja sitä valmistaviin tehtaisiin.
”Kun puolitoista vuotta soittelimme ympäri maailmaa ja etsimme oikeita valmistajia, opimme milloin joku puhuu totta ja milloin ei”, Janne kertoo. ”Tällä hetkellä tuotantomme on Kiinassa. Emme ole vielä käyneet paikan päällä henkilökohtaisesti, mutta olemme menossa tänä vuonna.”
Kyseessä on pieni tehdas, joka tekee vaatteita eettisemmin vain ekologisista materiaaleista ja maksaa työntekijöilleen hyvää palkkaa.
”Olemme olleet heidän kanssaan yhteyksissä vuoden verran melkein päivittäin, ja he löytyvät myös GOTS-sertifikaattirekisteristä. Koska vaatebisnes on mitä se on nykyään, ei koskaan voi olla kuitenkaan täysin varma.”
Suomessa nuoret suunnittelijat ovat siirtyneet käyttämään ekologisia materiaaleja.
”Design-merkeissä hinta nousee korkealle, koska tuote on tehty Suomessa tai Virossa”, Saija sanoo. ”Meilläkin on unelma valmistaa tuotteemme lähempänä, mutta kompromisseja joutuu vielä tässä vaiheessa tekemään. Mutta unelmia pitää olla.”
”Haluamme keskittyä tekemään perusvaatteita. Hupparin haluavan ei tarvitse mennä H&M:ään, vaan hän voisi ostaa sen meiltä”, selittää Janne. ”Ei ekologisuuden tarvitse olla jotain erikoista ja ihmeellistä, vaan jokapäiväistä ja arkista.”
Pariskunta ei ole unohtanut RCM:n alkukotia. Koska yritys ei vielä tuota paljonkaan voittoa, tapahtuu Ugandan auttaminen tällä hetkellä rahankeräyskampanjoilla ja tapahtumilla. He auttavat kahta eri projektia, nuorten kouluttautumiseen keskittyvää projektia sekä orpokotia, jossa on 50 lasta.
_______________
Hamppu on hyvä
Hampusta on olemassa eri lajikkeita. Osa on THC-pitoisia eli päihdyttäviä, osa tuottaa proteiinipitoisia siemeniä, ja joistakin saadaan kuitua. Suomessa ja Euroopassa on laillista kasvattaa hamppua, jos THC-pitoisuus on enintään 0,3.
Jannen ja Saijan mielestä hampussa on tulevaisuus.
”Hamppu on puuvillaan verrattuna paljon monikäyttöisempi materiaali. Hamppumateriaali on vaatteessa hengittävämpi, ja se pitää myös lämpöä paremmin”, Saija selittää.
Hamppu suojaa myös UV-säteilyltä, ja hampun kuitu on yksi kestävimmistä luonnonkuiduista. ”Uudessakaupungissa autotehdas käyttää jo hamppukuitua lasikuidun sijasta”, Janne kertoo.
RCM:n vaiheista kerrotaan laajemmin Fifissä.
Niina Linna
