Arvostelussa Virginia Woolfin teos Menomatka.

Virginia Woolfin esikoisteos Menomatka vuodelta 1915 on nyt suomennettu. Menomatka seuraa laumaa keskiluokkaisia brittejä ensin laivamatkalla Britanniasta Etelä-Amerikkaan ja sitten kuukausien ajan kuvitteellisessa Santa Marinan pikkukylässä. Matkalaiset keskustelevat politiikasta ja kulttuurista, tylsistyvät ja tekevät pieniä tutkimusmatkoja. Teos on myös suojatusti eläneen 24-vuotiaan Rachelin kasvutarina.

Woolf viittaa ahkerasti kaunokirjallisuuteen ja filosofisiin teksteihin, ja suomentaja Ville-Juhani Sutinen on tehnyt tarkkaa työtä: hän antaa kaikista lyhyet esittelyt. Harmillista, että kirjan viimeistely on oikoluvun osalta jäänyt yhtä kierrosta vajaaksi.

Ihastuttavaa on, että Dallowayn pariskunta viivähtää myös tässä tarinassa hetkisen. Sittemmin Mrs. Dallowaysta tulee Woolfin samannimisen kirjan päähenkilö.

Aikanaan Woolf aiheutti kirjoillaan pahennusta, muun muassa koska hän naisena kirjoitti politiikasta. 2010-luvulla Menomatka ei vaikuta järkyttävältä eikä Woolfin pääteokselta, vaikka se nostaakin jo esiin teeman naisten oikeuksista.

Virginia Woolf: Menomatka. Savukeidas 2012. 414 s. Neljä tähteä.

Hannele Huhtala