EU kielsi eläinkokeilla testattujen kosmetiikkatuotteiden myynnin, mutta kidutus jatkuu.

Kun Euroopan unioni vuonna 2004 kielsi eläinkokeilla testattujen kosmetiikkatuotteiden myynnin, monet ajattelivat, että kivun ja kärsimyksen aiheuttaminen laboratorioeläimille loppui siihen. Oletus oli väärä.

Koe-eläinten määrä EU:ssa tai edes Suomessa ei ole vähentynyt vaan kasvanut, sillä eläinkokeita ei tehdä vain kosmetiikalle. Tuorein tarkka tilastotieto on peräisin vuodelta 2012, jolloin suomalaisissa koe-eläinlaitoksissa käytettiin 180 000 yksilöä. Vuonna 2009 vastaava luku oli 110 000.

Kosmetiikkadirektiivin astuttua voimaan eläinkokeet keskittyvät lähinnä lääketeollisuuteen, ja niiden ajatellaan olevan välttämättömiä ihmisten hyvinvoinnille. Eläinkokeita tekevät lääkeyritysten lisäksi lähinnä yliopistot ja muut tutkimuslaitokset.

Eläinkokeille on kuitenkin olemassa tarkempia ja paremmin toimivia vaihtoehtoja. Niiden edelläkävijänä toimii suomalainen, jo vuonna 2008 perustettu vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficam (Finnish Centre for Alternative Methods), jonka tutkimus perustuu ihmisperäisiin soluihin.

Ficamin menetelmä on huomattavasti eläinperäisillä soluilla tehtävää tutkimusta luotettavampi.

”Kemikaalien turvallisuus joudutaan tutkimaan pääasiassa eläinkokeilla, vaikka tiedetään, että ihmisen ja eläimen biologia on niin erilainen, että tarkkaa tietoa ei aina saada”, dosentti Tuula Heinonen Ficamilta kertoo.

Ficam tekee tutkimusta ihmisperäisillä elin- ja kudosmalleilla. Tällä tavalla vältetään biologian erilaisuuden tuomat ongelmat. Koemenetelmällä on kuitenkin vastustajansa.

”Yleensä vastustajat käyttävät argumenttinaan sitä, että menetelmämme sivuuttavat koko kehon tuomat vaikutukset. Yksittäisessä moduulissa ei välttämättä oteta huomioon verenkiertoa, hermostoa tai hormonitoimintaa. Kuitenkin koko kehon vaikutus kudos- ja elinmallitesteissä tutkitaan moduuleina ja tieto yhdistellään”, Heinonen sanoo.

Heinosen mukaan vaihtoehtomenetelmillä on mahdollista korvata eläinkokeet kokonaan. Suunta on lupaava, sillä eläimillä ei saa enää testata silmää tai ihoa syövyttäviä aineita.

Heinosen mielestä on mahdollista, että kymmenen vuoden kuluttua eläinkokeita tehdään huomattavasti vähemmän ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua ei enää lainkaan. Kehitys on kiinni rahasta.

”Saamme vain murto-osan siitä rahoituksesta, mitä eläinkokeet saavat. Tämä on melko erikoista, sillä esimerkiksi USA:n ja Euroopan lääkeviranomaiset toivovat lisää ihmissolupohjaisia menetelmiä.”

Noora Isomäki