Eräänä perjantai-iltana musta muuttui valkoiseksi & FK:n Kauppi ilmoitti, että omistusten salaus on avointa.
Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja Tampereen yliopiston journalistiikan vierailuproffa, taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen ottivat railakkaasti yhteen 8. helmikuuta Helsingissä järjestetyssä Suuressa väittelyillassa.
Debatin aiheena on hallintarekisteröinnin laajentaminen Suomeen eli arvopaperien omistusten piilottaminen, jota Kauppi etujärjestönsä nokkanaisena ajaa. Pietiläinen taas median edustajana vaatii pitäytymistä Suomen avoimessa nykyjärjestelmässä.
Kauppi haikailee Ruotsin mallia, joka tarkoittaa, että arvopaperien, kuten osakkeiden, omistukset julkistetaan vain kerran tai kaksi vuodessa.
Suomessa omistukset päivittyvät jokaisena päivänä eli järjestelmä on lähes reaaliaikainen. Toimittajat ja viranomaiset saavat aina ajantasaista tietoa omistuksista, mikä vaikeuttaa veronkiertoa ja suhmurointia.
Kaupin mukaan Ruotsissa ei haikailla Suomen mallin perään.
”Me on kysytty ruotsalaisilta journalisteilta eikä sieltä tällaista kritiikkiä tule”, Kauppi toteaa. Hän sanoo, että päinvastoin, ruotsalaiset kollegat ovat täysin tyytyväisiä sikäläiseen tilanteeseen.
”Minkä nimisiltä ruotsalaisilta toimittajilta te olette kysyneet?” Pietiläinen utelee.
”No kuule Håkan Perssonilta ja Gunnar Thorvaldsonilta”, Kauppi naurahtaa ironisesti. ”En nyt muista niitä nimiä.”
Omistusten julkisuuden takaamiseksi Kauppi esittää listaa, jossa määritellään, ketkä joutuvat poliittisen vaikutusvallan vuoksi julkistamaan omistuksensa jatkuvasti.
”Mun mielestä on väärin, että viranomaiset rupeis yhtäkkiä määräämään siitä, ketkä ovat julkisuuden ja journalistien kannalta tärkeitä ihmisiä, joita pitäisi seurata”, Pietiläinen kritisoi.
Jos Suomessa siirryttäisiin Ruotsin malliin, omistuksista voisi hankkiutua eroon juuri ennen kuin ne tiettynä ennalta sovittuna ajankohtana julkistetaan.
Kauppi vetoaa sijoittajien etuun. Nykyinen henkilökohtaisiin arvo-osuustileihin perustuva järjestelmä on jopa 40 prosenttia kalliimpi kuin hallintarekisterien kautta junailtu omistaminen.
Luku kuulostaa korkealta, mutta se on Pietiläisen mukaan suurimmalle osalle sijoittajista mitätön. Kustannus haittaa sekuntikauppaa käyviä. Sekuntikauppa on johtanut nopeisiin pörssikurssien heittelyihin.
”Jos suomalainen tekee osakekauppaa ehkä noin kerran vuodessa, sen selvityskustannuksen hinta on ehkä 20 senttiä”, Pietiläinen laskee.
Yleisö yltyy aplodeihin.
Myös Pietiläinen tuo väittelyyn oman ehdotuksensa. Hän haluaisi nähdä suomalaisen järjestelmän avoimuuden vientituotteena, jota pitäisi markkinoida muualla Euroopassa.
”Valtiovarainministeriön Tuija Taos kertoi yllättävän tiedon: Yhdysvalloista on tulossa paineita, että Euroopassa siirryttäisiin suomalaistyyppiseen avoimuuteen”, Pietiläinen paljastaa.
Kauppi hämääntyy Pietiläisen avauksesta ja sekoittaa, mitä mallia Finanssialan keskusliitto on markkinoinut Brysselissä.
”Me on ajettu että tämmöinen malli, jossa sijoittaja saa valita, tulisi käyttöön myöskin Euroopassa. Me on viety Euroopan parlamenttiin tällainen muutosesitys, jolla on pyritty nimenomaan siihen, että tämä Suomen malli…”
”Mut eihän se ole Suomen malli. Suomen malli on se, joka on läpinäkyvä”, Pietiläinen ihmettelee.
”Suomalainen malli, joka pitäisi olla, niin se että saa valita eli Ruotsin… Sama systeemi kuin Ruotsissa”, Kauppi takeltelee.
”Eli se onkin ruotsalainen malli?”
”Kyllä, se mitä finanssiala vie on valinnan mahdollisuutta.”
Väittely päättyy. Yleisön ratkaistavaksi jää, kumpi on merkittävämpää: hieman edullisempi hallintarekisteri vai avoimuus. Molempia ei voi saada.
__________
Ei etene
Omistusten salauksen laajentaminen tyssäsi noin vuosi sitten, kun hallituspuolueet eivät päässeet asiasta sopuun. Demarit vastustivat ja kokoomus tuki hallintarekisteröintiä ennen eduskuntavaaleja.
Hallituspuolueet asettivat virkamiestyöryhmän selvittämään hallintarekisteröinnin laajentamiseen ja valvontaan liittyviä ongelmia. Työ valmistuu näillä näkymin kesään mennessä. Mitään päätöstä hankkeen jatkosta ei valtiovarainministeriön mukaan ole tehty.
__________
Hyvä Ruotsi?
Finanssialan keskusliiton Piia-Noora Kauppi väittää, että Ruotsin malli toimii hyvin. Todisteeksi Kauppi viittasi FK:n ruotsalaisten toimittajien kanssa käymiin keskusteluihin. Voima otti sähköpostitse yhteyttä FK:n viestintäpäällikkö Marjo Lapattoon ja pyysi lisätietoa. Vastaukset paljastavat, että etujärjestön tehtävä ei ol välittää neutraalia tietoa vaan lobata intressiryhmien etuja kaikin mahdollisin keinoin. Samalla FK istuu valtiovarainministeriössä finanssialan lakeja valmistelevissa työryhmissä. Mitä se siellä tekee?
SUSANNA KUPARINEN: Tj Piia-Noora Kauppi sanoi, että FK on kysellyt ruotsalaisilta toimittajilta miten sikäläinen hallintarekisterimalli toimii julkisuuden suhteen. Ketä ruotsalaisia toimittajia FK on haastatellut, milloin, mitä ovat vastanneet -pohjalta.
MARJO LAPATTO: Kauppi viittasi useisiin eri keskusteluihin, joiden pohjalta meillä on sellainen käsitys, että ärhäkkänä ja kriittisenä tunnettu ruotsalainen media pärjää mainiosti sikäläisen julkisuuskäytännön kanssa.
SK: Ketkä FK:ssa ovat keskusteluja käyneet? Virallisissa vai epävirallisissa tilanteissa? Onko keskusteluista tehty raportteja tai muistioita? Kun käytätte ruotsalaisia kollegojamme argumenttina julkisuuden pienentämiselle, olisi kiinnostavaa perehtyä heidän kantoihinsa tarkemmin. Ettei tule maalailtua turhia uhkakuvia, jos siellä ollaan tyytyväisiä tilanteeseen.
ML: Olemme keskustelleet media-asiasta eri tilaisuuksien yhteydessä emmekä dokumentoi tällaisia keskusteluja. Toimitusjohtaja Kauppi ei henkilökohtaisesti ole osallistunut näihin keskusteluihin.
SK: Tiedättekö ketkä ovat käyneet? Voin kysyä ko. henkilöiltä suoraan.
ML: Voitte varmasti keskustella suoraan ruotsalaisten kollegojen kanssa. FKn osalta emme aio tämän tarkemmin asioita eritellä. Hyvää yötä toivottaen, Marjo Lapatto.
SK: Huomenta. Eikö FK:n etujärjestönä kannattaisi jakaa informaatiota juuri minulle? Olen median edustaja ja pyydän tietoa, joka liittyy median huoleen julkisuudesta. Pliis, lobatkaa minua ja antakaa informaatiota, jonka pohjalta voin kirjoittaa jutun lehteen aiheella Ruotsissa kaikki hyvin. Esitätte julkisesti väitteitä, joita ei voi tarkistaa ja joita ei siten voi käyttää. Jos antaisitte pyytämäni tiedot, saisitte jeesuspisteet ja nopeuttaisitte työtäni. Olen valmis ottamaan vastaa ruotsalaisten kollegojen teille jakamat ilonaiheet.
Vastausta ei enää tullut.
Susanna Kuparinen
Jari Hanska
