Asunnottomuus lisääntyy. PAAVOkaan ei auta.

Valtakunnallinen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma PAAVO aloitettiin vuonna 2008. PAAVOssa on mukana kymmenen suurinta asunnottomuuskuntaa.

Ohjelman taustalla ovat kuntien pyrkimykset leikata kuluja. Siksi ohjelman puitteissa tehdyt toimenpiteet ovat kohdistuneet lähinnä niihin asunnottomiin, joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia ja jotka tarvitsevat tuettua asumista.

Tämä onkin asunnottomien suurin ja katukuvassa eniten erottuva ryhmä, jonka tyypillinen edustaja on alkoholisoitunut keski-ikäinen tai vanhempi mies.

Asunnottomuus on kuitenkin monimuotoistunut.

Tilastokeskuksen tuoreimman selvityksen mukaan naisten osuus ulosottovelallisista on kasvanut kolmannekseen. Samalla keskimääräisen ulosottovelan määrä on noussut. Tämä näkyy myös asunnottomuustilanteessa.

Helsingissä joka viides asunnoton on nainen. Kaupungin talous- ja velkaneuvonnan jonot ovat pitkiä.

Joka kuudes Helsingin yksinäinen asunnoton on maahanmuuttaja, ja yli puolet asunnottomista perheistä on maahanmuuttajaperheitä.

Osa asunnottomista maahanmuuttajista on kiintiöpakolaisia, joita syrjäseutujen muuttotappiokunnat ottavat valtiolta saatavien avustusten vuoksi.

Kotouttamisajan loputtua maahanmuuttaja suuntaakin usein Helsinkiin, jossa on helpompi rakentaa sosiaalisia verkostoja ja saada töitä.

Tuetun asumisen kohteiden rakentaminen on rakennuttajille kannattavampaa kuin muu yleishyödyllinen rakentaminen, koska niihin saa paremmat valtion avustukset. Lyhyellä tähtäimellä myös kunnilta säästyy rahaa.

Vantaan kaupunki ilmoitti alkuvuonna säästäneensä 1,6 miljoonaa euroa antamalla 118 pitkäaikaisasunnottomalle asunnon. Säästö koostui lähinnä vuorokausimaksuiltaan kalliiden päihdehuollon ja sairaalapaikkojen käytön vähenemisestä.

Ohjelman yhteydessä on jo ollut myös väärinkäytöksiä. Oulussa RAY:n avustuksella rakennetut, pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetut asunnot päätyivät yritysten työsuhdeasuntokäyttöön.

On hyvin todennäköistä, että valittu asuntopoliittinen linja kasvattaa kuntien menoja tulevaisuudessa. Mikäli lapsiperheiden asunnottomuus jatkaa kasvuaan, kunnat ovat suurten taloudellisten haasteiden edessä.

Lasten sijoittaminen laitoksiin maksaa 400–500 euroa vuorokaudessa. Huostaanotto on vieläkin kalliimpaa.

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistyvät yhdeksi jättiläisvirastoksi tämän vuoden lopussa.

Tehtävien jakaantuminen eri osastojen vastuualueille ei ole vielä tiedossa. Tiedetään vain, että päihde- ja mielenterveyspalvelut siirtyvät samalle luukulle.

Eija Pohjansaari

_______________

Sosiaalivirasto ruokkii kapitalistia

Asunnottomiksi jääneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut roimasti viime vuosina. Taloudellista hyötyä tilanteesta on saanut vuokratyöyritys Baronan tytäryhtiö Forenom, joka tarjoaa majoituspalveluita.

Homma toimii näin: Kun lapsiperhe jää asunnottomaksi, sille on hankittava väliaikainen yöpymispaikka välittömästi. Majoituspalvelulain mukaan huoneiston pitää olla kalustettu.

Helsingin kaupungilla on vain muutamia asuntoja tällaisia tilanteita varten, joten se kääntyy yksityisen sektorin puoleen.

Forenom on majoituspalveluyritys, joka vuokraa asuntoja yksityishenkilöiltä sekä asuntosijoittajilta ja vuokraa niitä eteenpäin.

Sosiaalivirasto syyti vuonna 2011 Forenomille 2,7 miljoonaa euroa. Summa on kaksi kolmannesta kaikista kaupungin tilapäismajoituskustannuksista.

Sosiaalitoimella on kahdeksan lapsiperheiden hätämajoitusasuntoa Loviisankadulla, miksei niitä voisi olla enemmän?

Helsingin kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen vastaa:

”Sosiaalivirasto ei ole lähtenyt kilpailemaan markkinoiden kanssa, vaan on keskittänyt voimavarojaan pitkäaikaisesti asunnottomina olleiden henkilöiden pysyvän asunnon saamiseen.”

Kaupunki siis uskoo, että PAAVO ja muut ihmeet poistavat asunnottomuusongelman muutamassa vuodessa, ja sillä välin eurojen nakkelu yksityiselle yritykselle on järkevää.

Tilapäismajoitusta ei ole kilpailutettu. Palviaisen mukaan asiasta on kyllä keskusteltu.

”Tilapäismajoituksen tarpeen kasvu on tapahtunut yllättävän nopeasti. Sen ilmenemismuodot eivät ole vielä hahmottuneet tarpeeksi selkeiksi, jotta pystyttäisiin luomaan järkevät kriteerit kilpailutukselle.”

Forenomia on käytetty, koska se tarjoaa eniten valmiiksi kalustettuja huoneita ja huoneistoja.

Leila Palviaisen mukaan tilapäismajoituksen kilpailutus ei ole päällimmäisin kysymys. Hän kyseenalaistaa sen, että sosiaalitoimen pitäisi ottaa hoitaakseen tontti, joka johtuu pitkälti asuntotuotannon riittämättömyydestä.

”Onko oikea suunta se, että sosiaalitoimi alkaa luoda omaa toisen luokan asuntokantaa asunnottomiksi jääneille toimeentulotukea saaville henkilöille ja perheille, joilla ei ole varsinaista tuen tarvetta vaan puute asunnosta?”

Niin tai näin, toistaiseksi Forenom kiittää.

Teemu Muhonen

Eija Pohjansaari, Teemu Muhonen